Päihdepalveluiden benchmarkingia JUHO-hankkeessa
URN:
Tiivistelmä
Suomessa päihteiden käytön lisääntyminen ja palvelujärjestelmän kuormitus ovat lisänneet tarvetta kehittää palveluita, jotka tavoittavat paljon päihteitä käyttäviä ihmisiä javastaavat heidän moninaisiin tarpeisiinsa. Haittoja vähentävät palvelut, matalan kynnyksen kohtaamispaikat sekä jalkautuva työ ovat keskeisiä keinoja tavoittaa ihmisiä, jotka eivät välttämättä hakeudu perinteisiin palveluihin. Helsingissä toimiva terveysneuvontapiste tarjoaa esimerkiksi neulanvaihtoa, testauksia ja terveysneuvontaa sekä mahdollisuuden asioidaan onyymisti. Nuorille suunnatuissa palveluissa korostuvat luottamuksen rakentaminen, yhteisöllisyys ja nopea hoitoon pääsy. Myös liikkuvat palvelut voivat tuoda hoidon tarpeenarviointia ja neuvontaa suoraan asiakkaiden luo. Tampereella puolestaan on kehitetty kohtaamispaikkatoimintaa ja naapurustotyötä, joissa pyritään vähentämään päihteiden käytön haittoja sekä vahvistamaan vuoropuhelua alueen eri toimijoiden välillä. Lisäksi vertaistoiminta tarjoaa mahdollisuuden siirtyä avun kohteesta auttajaksi ja vahvistaa osallisuuden kokemusta.
Kohti saavutettavampia päihdepalveluja
Huumekuolemat ja huumehaitat ovat yhteiskunnassamme Euroopan korkeimpia. Osa paljon päihteitä käyttävistä ihmisistä jää palveluiden ulkopuolelle esimerkiksi stigmaan, epäluottamukseen tai palveluiden vaikeaan saavutettavuuteen liittyvien syiden vuoksi. Siksi matalan kynnyksen palvelut, jalkautuva työ ja haittoja vähentävät toimintamallit ovat nousseet keskeisiksi keinoiksi tavoittaa ihmisiä, joiden tuen tarve on usein suuri mutta yhteys palveluihin heikko.
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) ja Satakunnan Sininauha toteuttavat yhteistyössä JUHO-hanketta (Joustavia Uudistuksia ja Hyvinvointia Osallisuudesta), joka lisää ja vahvistaa huumeita käyttävien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta sekä edistää stigmavapaata ja syrjimätöntä palvelukulttuuria.
Satakunnan Sininauha järjestää vertaiskoulutuksia esimerkiksi huumeita käyttäville henkilöille Porissa, Raumalla ja Säkylässä. SAMKin tiimi kouluttaa ammattilaisia ja kehittää palveluita yhteiskehittämisen työpajojen avulla. Työpajoissa pohditaan yhdessä huumeita käyttävien henkilöiden, sote-ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden voimin, kuinka palveluita ja niiden saavutettavuutta voitaisiin Satakunnassa kehittää.
Sörkan Symppis – käytännön esimerkkejä toimivista ratkaisuista
Yhteiskehittämisen työpajojen taustaksi JUHO-tiimi on tehnyt opintokäyntejä haittoja vähentäviin palveluihin Helsinkiin ja Tampereelle. Opintomatka Helsingin kaupungin päihdepalveluihin tarjosi konkreettisia esimerkkejä haittoja vähentävästä ja stigmaa purkavasta työstä.
Sörkan Symppiksessä korostuivat matalan kynnyksen monipuoliset palvelut paljon päihteitä käyttäville asiakkaille. Symppiksessä paitsi jaetaan vuosittain 1,5 miljoonaa neulaa, annetaan lisäksi asiakkaille terveysneuvontaa, ja tehdään erilaisia vieritestejä (Kuva 1). Symppiksessä voidaan toteuttaa ainakin HIV-, C- ja B-hepatiittitestit sekä raskaustestit. Mahdollisuudet esimerkiksi haavahoitoihin ja ehkäisykapseleiden asentamiseen vaikuttivat myös tärkeiltä. Vaikutuksen meihin teki verisuoniskanneri, jonka avulla hoitaja pystyy auttamaan asiakastaturvallisempiin pistotapoihin. Asiointi anonyyminä luo mahdollisuuden asioida siten, että omia henkilötietojaan ei tarvitse luovuttaa ehtona sille, että voi saada erilaisia palveluja.
Sörkän Symppiksessä näkyi lisääntynyt huumeiden käyttö sekä muutokset huumausaineiden käyttötavoissa. Alfa-PVP:n tulo markkinoille on omalta osaltaan vauhdittanut käyttötapojen muutosta, sillä huumausaineiden polttaminen on yleistynyt. Terveysneuvontapisteellä jaettava välineistö ei kuitenkaan vielä vastaa muuttuneen käyttötavan tarpeisiin. Sörkan Symppis ja Nuorten Pysäkki ovat yhteistyössä luoneet Seppo-alustalle digitaalisen pelin ”Turvallisempaa pistämistä”, jossa pelaaja suorittaa esim. älypuhelimellaan erilaisia tehtäviä ja vastaa kysymyksiin liittyen turvallisempiin huumausaineiden käyttötapoihin. Se on tarkoitus paitsi opettaa pelaajille turvallisempaa huumeiden käyttöä, myös kerätä tietoa Helsingin kaupungin päihdepalveluihin siitä, millaisissa asioissa pelaajilla on eniten vääriä vastauksia. Näin terveysneuvontaa voidaan suunnata paremmin.
Nuorten Pysäkki vastaa nuorten päihteiden käytön haasteisiin
Helsingin kaupungin Nuorten Pysäkki tarjoaa 13–24-vuotiaille paljon päihteitä käyttäville nuorille moniammatillisesti apua ja tukea. Toiminnassa korostuu vahva osallisuuden ja yhteisöllisyyden näkökulma. Nuorten Pysäkki tarjoaa myös päihdehoitoa, kuten opiaattikorvaushoitoa yli 18-vuotiaille.
Nuori päihteiden käyttäjä voi Nuorten Pysäkillä viettää aikaa turvallisessa ympäristössä, jonka toiminta on suunniteltu nuorten tarpeiden mukaan. Nuori voi hyödyntää ryhmätoimintaa tai yksilökäyntejä. Henkilökunta ohjaa nuoren omien tavoitteiden mukaisesti palveluissa eteenpäin, esimerkiksi vieroitushoitoon tai korvaushoidon arvioon. Luottamuksen rakentaminen nuoren kanssa on toiminnan keskeinen periaate.
Nuorten Pysäkki toimii ilman ajanvarausta ja sieltä saa keskusteluapua, neuvontaa ja ohjausta, myös anonyymisti. Myös päihtyneenä asiointi on mahdollista. Vierailumme aikana olimme hetken tilassa, jossa oli useita nuoria, tunnelma oli rauhallinen ja nuoret vaikuttivat viihtyvän.
Palvelut joustavat ja liikkuvat
Erinomainen esimerkki joustavista palveluista on liikkuva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö. Kyseessä on pakettiauto, joka liikkuu Helsingin alueella asiakkaan luo, tarjoten terveysneuvontapisteen palveluita ja opiaattikorvaushoidon tarpeen arviointia. Tämän saavutettavampia palveluita on vaikea kuvitella.
Keskusteluissa korostui muutenkin jalkautuva työ ja nopea hoitoon pääsy, mihin Helsingin kaupunki on erityisesti panostanut. Syksyllä 2025 uutisoitiin Helsingin kaupungin ottaneen järeät keinot käyttöön, kun huumausaineiden käytön näkyvät haitat alkoivat olla mittavia, ja aiheuttivat naapurustoissa ongelmia. Järeät keinot tarkoittavat tässä kohtaa nopeaa päihdehoitoon pääsyä ja jalkautuvien palveluiden lisäämistä. Jäimme pohtimaan, olisiko tällaisten palvelukäytäntöjen syytä olla aina käytössä.
Molemmissa kohteissa anonyymin asioinnin mahdollisuus nähtiin keskeisenä, erityisesti huumausaineiden käytön rikosoikeudellisen aseman vuoksi. Anonyymi asiointi on turvattu myös sosiaalihuoltolaissa (Sosiaalihuoltolaki, § 24 b 2).
Tampereella rikotaan rajoja naapurustotyöllä
Tampereella pääsimme tutustumaan Tampereen kohtaamispaikka Völjyyn jaTullintorin alueen Naapurustotyöhön. Völjyssä päihteitä käyttävät ihmiset voivat viettää aikaa ja saada apua tilanteeseensa (Kuva 2). Völjyn henkilökunta tekee myös kotikäyntejä, mikä mahdollistaa avunsaannin myös kotiin tuotuna, konkreettisesti esimerkiksi siivousapuna ja kauppakassin muodossa. Joskus esimerkiksi asunnon säilyttämisen suhteen siivousapu saattaa olla merkittävässä roolissa.
Naapurustotyö on lähtenyt liikkeelle siitä, että ympäristössä on koettu turvattomuutta näkyvän päihteiden käytön vuoksi. Lisäksi alueen palvelut houkuttelevat päihteitä käyttäviä ihmisiä kokoontumaan suurissa joukoissa, mikä lisää muiden ihmisten turvattomuuden kokemusta. Suuret joukot lisäävät myös metelöintiä, mikä saatetaan kokea häiritsevänä.
Naapurustotyön yhtenä tavoitteena on luoda kohtaamisia ja vaikuttaa sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta kaikkien hyvinvointia lisäävästi. Sillä tavoitellaan toimintakulttuurin muutosta kaikkien osallisten näkökulmasta. Naapurustotyön työntekijät kuvailivat itseään kaikkien naapureiksi, jotka työnsä kautta pyrkivät kohtaamaan alueella oleilevia päihteiden käyttäjiä, ohikulkijoita ja esimerkiksi yrittäjiä lisäten vuoropuhelua eri ryhmien välillä. He järjestävät talkoita huolehtien yhdessä alueen siisteydestä, tai järjestävät yhteisen kesäpiknikin puistossa. Naapurustotyön lisääminen vaikuttikin tehokkaalta keinolta vastata lisääntyneisiin koettuihin haittoihin Tullintorin alueella.
Vertaisuudella autettavasta auttajaksi
Vierailimme myös Irti Huumeista ry:ssä tutustumassa Huudikoutsi-toimintaan, joka korostaavertaistoiminnan voimaannuttavaa merkitystä. Huudikoutsit ovat koulutettuja vertaisia, joillaon kokemusta päihteistä tai rikollisesta elämäntavasta irrottautumisesta.Mahdollisuus siirtyä avun kohteesta avun antajaksi tukee osallisuutta ja vahvistaa kokemustaomasta merkityksellisyydestä. Tämä on JUHO-hankkeenkin yksi keskeinen tavoite. Vertaistenkouluttamisesta Satakunnassa hyötyvät paitsi vertaiset itse, myös muut huumausaineitakäyttävät ihmiset sekä palvelujärjestelmämme.
JUHO-hankkeen työ jatkuu tiiviissä yhteistyössä ammattilaisten ja huumeita käyttävien ihmisten kanssa. Tavoitteenamme on kehittää palveluitamme syrjimättömämmiksi ja toipumista edistäväksi, mutta myös ihmisarvon tunnustavaksi silloin, kun elämä on päihteidenkäytön sävyttämää.
Johanna Huhtala
Lehtori ja projektipäällikkö, 0009-0001-2576-3413, Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus
Johanna Huhtala on työskennellyt pitkään päihde- ja riippuvuustyön johto- ja kehittämistehtävissä. Hän opettaa aihealuetta sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa ja tuo opetukseen vahvan käytännön työelämäkokemuksen. Hänen asiantuntemuksensa liittyy erityisesti päihde- ja peliriippuvuuksiin sekä näiden ilmiöiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Henna Kuusenoja
Hoitotyön lehtori, 0009-0007-1564-6700, Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus
Henna Kuusenoja on työskennellyt psykososiaalisissa avopalveluissa päihde -jariippuvuustyössä hoitotyön tehtävissä. Hän opettaa hoitotyön tutkinto-ohjelmassasairaanhoitajaopiskelijoita ja opetus painottuu mielenterveys, kriisi -ja päihdehoitotyöhön.Opetustyön lisäksi hän toimii hanketyössä asiantuntijana.
Artikkeli on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa Joustavia Uudistuksia jaHyvinvointia Osallisuudesta (JUHO) -hanketta.
