Vetovoimaa työhön, pitovoimaa työuriin – Satalasso lastensuojelun laitoshuollon tukena 

Tiivistelmä

Vuorotyö ja haastavat asiakastilanteet tekevät lastensuojelulaitoksen ohjaajan työstä vaativaa, mikä osaltaan heikentää alan veto- ja pitovoimaa. Samaan aikaan työ nähdään palkitsevana, merkityksellisenä ja eettisesti arvokkaana. Juuri nämä työn myönteiset ja kantavat tekijät tarjoavat tärkeän lähtökohdan veto- ja pitovoiman vahvistamiselle. Jotta työntekijät jaksaisivat työssään ja voisivat kehittää osaamistaan, tarvitaan uusia tukimuotoja ja työkaluja. Alan veto- ja pitovoimaa onkin perusteltua rakentaa jo ammattikorkeakouluopintojen aikana.

Mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä

Lastensuojelun Keskusliitto ja Talentia (Tiili & Kuokkanen, 2021) ovat selvittäneet sosionomi (AMK) -opiskelijoilta sekä sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneilta lastensuojelun laitoshoidon työntekijöiltä, mitkä ovat laitoshoidon veto- ja pitovoimatekijöitä.

Tekijät, jotka vaikuttivat opiskelijoiden mielestä myönteisesti lastensuojelun laitoshoidon työhön hakeutumiseen, olivat: mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä, asiakkaat (lapset, nuoret ja perheet), koulutusta vastaava työ sekä työyhteisöön tai työyhteisön ilmapiiriin liittyvät tekijät. Jotta työn merkityksellisyys saadaan keskiöön, on työn sujuvuutta, työhyvinvointia ja ammatillista kehittymistä tukevia tekijöitä vahvistettava.

Saman kyselyn tulosten perusteella työhön sitoutumista voitaisiin edistää ainakin kohentamalla palkkausta, lisäämällä työntekijäresursseja ja kiinnittämällä työsuojelussa, johtamisessa ja työhyvinvointia tukevissa toimissa huomiota henkistä kuormittuneisuutta helpottaviin tekijöihin sekä väkivallan uhkaan liittyviin työyhteisön käytäntöihin. Lastensuojelun sijaishuollossa työskentelevien nykyisten ja tulevien työntekijöiden henkiseen kuormittuneisuuteen on kiinnitettävä huomioita. Kun työssä tarvittavat tiedot ja taidot lisääntyvät, ne tukevat osaltaan työssä jaksamista.

Polkuja rakentamassa merkitykselliseen työhön

Samkin ja Diakin opiskelijat tutustuivat lastensuojelulaitosten työhön Samal kartal -toiminnan kautta. Alkuvuonna 2026 järjestetty aloitustilaisuus käynnisti oppilaitosten, opiskelijoiden ja lastensuojelulaitosten yhteistyön, jota jatkettiin tutustumiskäynneillä kuuteen eri puolilla Satakuntaa sijaitsevaan lastensuojelulaitokseen. Kullekin käynnille osallistui noin kymmenen opiskelijaa.

Tutustumiskäynneistä kerätty kyselyaineisto osoitti, että opiskelijoiden käsitykset lastensuojelun laitostyöstä olivat ennen vierailuja osin puutteellisia. Koska laitostyö tapahtuu suurelta osin yleisöltä näkymättömissä, sen arjesta ja käytännöistä ei välity helposti realistista kuvaa. Tutustumiskäynnit täydensivät ja syvensivät opiskelijoiden ymmärrystä, ja tekivät laitostyötä näkyvämmäksi. Opiskelijat kertoivat saaneensa vierailuilla runsaasti uutta tietoa laitostyön käytännöistä, toimintaympäristöstä ja työn sisällöistä.

Opiskelijoita pyydettiin nimeämään kolme asiaa, joita he eivät odottaneet näkevänsä tai kuulevansa, sekä kertomaan, mikä vierailukohteen toiminnassa yllätti. Vastauksissa korostuivat erityisesti arjen laatu, kodinomaisuus ja turvallinen ympäristö. Opiskelijat nostivat esiin lapsen mahdollisuuden omaan tilaan, tutut aikuiset, osallisuuden arjen päätöksissä sekä monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Positiivisina nähtiin myös arjen selkeä rytmi, liikunnan ja energianpurun mahdollisuudet sekä lasten vaikutusmahdollisuudet esimerkiksi ruokailuun ja harrastuksiin.

Ohjaajien työssä arvostettiin vahvaa ammattitaitoa, pitkää kokemusta, lasten oireilun hyvää ymmärtämistä sekä lämmintä ja läheistä vuorovaikutusta. Myös laadukas työ, riittävät resurssit ja toimivat työvuorokäytännöt herättivät myönteisiä huomioita. Erityistä kiinnostusta herätti eläinavusteinen työ, jota pidettiin ajankohtaisena ja merkityksellisenä työvälineenä. Lisäksi vierailut korjasivat opiskelijoiden ennakkokäsityksiä siitä, miten vanhemmat voivat osallistua lapsensa elämään sijoituksen aikana.

Erilaiset mallit ja yhteiset toiminnot rakentamassa työtä

Harjoitteluun, perehdytykseen, mentorointiin ja urakehitykseen liittyviä malleja on käytössä monilla toimialoilla. Lastensuojelulaitosten ohjaajan työn erityispiirteet ja vaatimukset edellyttävät kuitenkin alalle kohdennettuja malleja, jotka tukevat työntekijöiden sitoutumista, ammatillista kasvua ja työssä pysymistä. Näitä malleja ollaan nyt rakentamassa yhteistyössä kentän osaajien kanssa mm. Kestävä minä -ryhmien avulla ja Elämällä oppii! -valmennuksella sekä osaamista lisäävillä koulutuksilla.

Kestävä minä -ryhmissä syvennytään lastensuojelun sijaishuollon arkeen, työn vaativuuteen ja ammatillisiin valmiuksiin itsetuntemuksen, työhyvinvoinnin, resilienssin ja tunnetyön näkökulmista. Viisi kertaa kokoontuvat ryhmät tukevat opiskelijoiden ammatillista kasvua tarjoamalla turvallisen tilan käsitellä haastaviakin teemoja sekä mahdollisuuden kohdata työelämän ammattilaisia. Käytännön esimerkit auttavat muodostamaan realistisen kuvan alasta sekä vahvistavat valmiuksia kohdata työn kuormittavia tilanteita.

Elämällä oppii! -valmennus on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille ja ammattilaisille suunnattu viiden tapaamiskerran kokonaisuus, jossa omia elämänkokemuksia tarkastellaan turvallisesti osana ammatillista osaamista. Valmennus tukee osallistujia jalostamaan henkilökohtaisesta kokemustaustasta kuten omakohtaisista asiakkuuksista tai läheisnäkökulmista ammatillista kokemusosaamista, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa. Ammattilaisille suunnattu ensimmäinen ryhmä käynnistyi syksyllä, ja opiskelijoille järjestetään oma ryhmä keväällä 2027.

Lastensuojelun sijaishuollon osaamista vahvistetaan myös webinaarien ja seminaarien avulla. Niissä käsitellään sijaishuollon arjen kannalta keskeisimpiä teemoja: lapsen oikeuksia ja lainsäädäntöä, lasten tarkkaavaisuus- ja neuropsykiatrisia häiriöitä sekä mielenterveyden edistämistä ja psyykkisiä haasteita. Kokonaisuus tarjoaa erinomaisen tilaisuuden päivittää omaa ammattitaitoa, jakaa ajatuksia ja viedä tuoreimmat käytännöt suoraan osaksi lastensuojelun laadukasta ja inhimillistä arkea. Koulutusten sisällöistä tuotetaan lisäksi kaikille avoimia MOOC-kursseja, joiden avulla osaamista voi syventää omaan tahtiin.

Kehittämistyön tulokset

Kehittämistyön tuloksena lastensuojelun sijaishuollon veto- ja pitovoima on vahvistunut Satakunnassa. Toiminnan toimenpiteisiin on osallistunut 30 sijaishuollossa työskentelevää ammattilaista ja 80 opiskelijaa, jotka vahvistivat osaamistaan kehittämistyön aikana.

Perehdytys- ja mentorointimalli sekä säännölliset vertaistapaamiset parantavat ja vahvistavat työntekijöiden työhyvinvointia tarjoamalla tukea ja mahdollisuuksia kokemusten jakamiseen. Samalla kehittämistyö lisää opiskelijoiden kiinnostusta lastensuojelun sijaishuollon, erityisesti laitoshoidon työmahdollisuuksia kohtaan jo opintojen aikana. Realistinen kuva alasta, keinot käsitellä ja kohdata työn haasteita sekä laadukas harjoitteluohjaus vahvistavat kiinnostusta työllistyä sijaishuoltoon. Hyvä harjoitteluohjaus kehittää myös laitosten ohjauskäytäntöjä ja tukee alan veto- ja pitovoimaa.

Alan vahvistunut vetovoima lisää ammattitaitoisten ja motivoituneiden työntekijöiden hakeutumista lastensuojelun sijaishuoltoon sekä syventää heidän ymmärrystään työn sisällöistä. Tämä tukee lasten, nuorten ja heidän läheistensä tarvitseman tuen saatavuutta. Pitovoiman vahvistuminen puolestaan vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia muodostaa pysyviä ja luottamuksellisia suhteita aikuisiin, jotka ovat keskeisiä kuntoutumisen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden kokemuksen kannalta.

Työn tulevaisuus rakentuu yhdessä tehden

Lastensuojelulaitosten arjessa kiire ja työn monet haasteet vaikeuttavat yhteiselle kehittämiselle tarvittavan ajan ja tilan löytymistä. Juuri kehittämistyö on kuitenkin keskeinen keino vahvistaa työn vetovoimaa ja pitovoimaa. Kun työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työn käytäntöjen, rakenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen, työ koetaan merkityksellisemmäksi, mielekkäämmäksi ja hallittavammaksi, mikä puolestaan tukee työssä jaksamista ja sitoutumista. Näitä mahdollisuuksia tarjoamme kehittämistyössä, jossa myös opiskelijat osallistuvat aktiivisesti työn kehittämiseen.