Keskustojen ja yritysten elinvoima rakentuu strategisella kehittämisotteella, yhteistyöllä ja tietysti asiakkailla – tai sitten ei

Abstrakti

Keskustojen käytön muuttuminen on parikymmentä vuotta jatkunut ilmiö, joka johtuu elämäntapojen ja kaupanteon tapojen muutoksista. Ilmiö aiheuttaa ongelmia kivijalkaliikkeille ja edelleen kaupunkien elinvoimalle. Pienemmälle huomiolle ovat vielä jääneet ratkaisut, joilla tilanteesta voidaan edetä kohti uudenlaista kaupunkikeskustan rakentumista ja elinvoimaa. Artikkelissa tarkastellaan tätä kehityskulkua ja ennen kaikkea keinoja, joilla voidaan rakentaa muuttuneisiin elämäntapoihin soveltuvaa tarjontaa kivijalkaliikkeisiin. Kehityskulun muuttaminen positiiviseksi edellyttää rohkeaa visiointia, yhteistyötä, liiketoimintaosaamista, tiedolla johtamista ja strategista otetta kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.

Johdanto

Suomalaiset kaupunkikeskustat elävät murrosvaihetta riippumatta siitä, onko kysymyksessä vaikkapa pieni keskusta Etelä-Suomessa, suuri keskusta Länsi-Suomessa tai jotain muuta. Tunnistamme ilmiön, kun kävelemme keskustojen läpi tai ajamme vaihtuvien maisemien halki. Liiketiloja on tyhjinä, jopa niin, että tyhjää tilaa voi olla enemmän kuin liiketilana toimivaa tilaa. Tämä murros on jatkunut pitkään Suomessa ja muissakin maissa jo 2010-luvulta edeten ja koronan kohdalla kiihtyen (White et al., 2022).

Kuitenkin elävä keskusta, jossa ihmiset liikkuvat, viihtyvät ja kuluttavat, toimii kaupunkien ja kylien käyntikorttina. Elävyyden tuntu vaikuttaa siihen, millaisena kaupunki koetaan hyvässä tai pahassa. Se vaikutelma elää niin paikallisten asukkaiden kuin ulkopuolisten vierailijoiden mielissä synnyttäen kiinnostusta – tai sitten ei – viettää aikaa keskustassa ja sen palveluiden äärellä.

Asiakkaille iso osa kokemusta ovat muut ihmiset; olla muiden joukossa, seurailla, katsella, vaihtaa muutama sana. Ihminen on sosiaalinen olento, jonka tarpeita on yhteys muihin ihmisiin. Siksi kotoa on joskus mukava lähteä ’vain kahville’ tai ’kiertelemään’. Tähänkin tarpeeseen vetovoimainen ja palveluita tarjoava keskusta liikkeineen osuu.

Kaiken kaikkiaan vetovoimainen keskusta lisää yhteistä viihtyvyyttä, ihmisten liikkumista ja siten houkuttelee yrityksiä ja edelleen vahvistaa paikallista taloutta. Tämän kaiken luomisessa ja ylläpitämisessä niin asukkaiden, matkailijoiden, yrittäjien ja kehittäjien rooli on tärkeä (Rogerson et al., 2024). Jotta nykyaikaisiin kuluttajavaatimuksiin vastaava ja lupauksensa lunastava keskusta syntyy, on luotava strategisia, pitkäjänteisiä visioita kehittämiselle, joiden tarkoitus on ylläpitää elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä yhteiseksi hyväksi.

Moninaiset kehityskulut keskustojen elinvoiman näivettymisen taustalla

Miksi keskustojen ja kivijalkaliikkeiden tilanne nyt sitten on kuitenkin haastava? Kehityskulkuun ovat vaikuttaneet useat tekijät. Verkkokaupan merkitys alkoi kasvaa teknisten palveluiden kehittyessä ja ihmisten muuttaessa kulutustottumuksiaan. Verkkokaupoista sai usein helpolla ja ehkä edullisestikin tuotteita, joita omalta tai naapuripaikkakunnalta ei edes löytynyt. Uudistuva kaupankäymisen malli aiheutti kehän, jossa verkkokaupat ja kivijalkaliikkeet asettuivat vastakkaisiin päihin. Tästä muutoksesta on pala palalta edetty, ja nykyään monilla kivijalkaliikkeillä on verkkokauppa, joka ei ehkä ole ns. täydentävä palvelu, vaan kokonaan oma maailmansa, jolla tavoitetaan haluttaessa koko maailman asiakkaat. Näin ollen kivijalkaliikkeet ja verkkokauppa eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan täydentäviä asiakaspalvelun ja ostosten paikkoja.

Merkittävä tekijä pienempien paikkakuntien kivijalkaliikkeiden kehittymiselle tai näivettymiselle on väestöliike, joka keskittää asukkaita suurempiin kaupunkeihin opintojen, työn tai palveluiden perässä. Tällöin pienempien paikkakuntien väkimäärä vähenee, mikä johtaa siihen, että edelleen vähempi määrä ihmisiä on käyttämässä pienen paikkakunnan palveluita.

Iso rooli kehityskulussa on myös sillä, että 2020-luku on ollut kriisien täyttämää globaalista pandemiasta hyökkäyssotiin ja poliittiseen epävarmuuteen. Suomessa ongelma on myös se, että yritysten kannattavuus on polkenut paikallaan jo 20 vuotta, mikä johtaa edelleen siihen, että työntekijöiden tarve on vähentynyt eivätkä palkat ole pysyneet eurooppalaisittain kilpailukykyisinä, ja siten asukkaiden käytettävissä olevan rahan määrä ei kierrä Suomen taloudessa myöskin kivijalkaliikkeiden elinvoimaa tukemassa.

Samalla kaupungit kilpailevat asukkaista, yrityksistä, investoinneista ja matkailijoista. Keskustojen elinvoiman ylläpitäminen ei ole enää pelkästään kaupunkikuvan kehittämistä, vaan yhä enemmän strateginen kilpailukykykysymys, jossa tulee aidosti osallistaa ja huomioida eri intressiryhmien tarpeita (Rogerson et al., 2024).

Vanhaan ei ole paluuta – mitä uutta visioimme?

Tosiasioiden myöntäminen on viisasta. Kaupunkien keskustat eivät enää muutu sellaisiksi, kuin ne olivat vaikkapa 20 vuotta sitten. Ihmisten tarpeet ovat muuttuneet, kun maailma, innovaatiot ja palvelut ovat muuttuneet. Keskustojen luominen viihtyisiksi paikoiksi sekä vapaa-ajan palveluiden liittäminen niihin voi merkittävästi lisätä elinvoimaisuutta kohti niin sanottuja elämäntyylikeskustoja (lifestyle centres) (Haenen, 2025). Näissä ympäristöissä viihtyisään, vihreään ja vehreään maisemaan linkittyvät asuminen, vierailut, työskentely, ostokset, seurustelu, urheilu ja vapaa-aika – nämä elämän elementit elävät rinnakkain ja vahvistavat toisiaan luoden arkea, jossa viihtyy.

Jos kuluttajat ovat joiltain osin siirtyneet verkkokauppoihin, heille pitää synnyttää muita syitä käyttää aikaa ja varojaan paikallisissa liikkeissä ja palveluissa. Mahdollisesti lenkkitossut tai kuulokkeet ostetaan verkkokaupasta, mutta ravintolaelämystä ei voi verkkokaupasta ostaa, ei arkista kahvihetkeä tutussa kahvilassa tai puutarhatuotteita. Keskustojen kehittämisessä tulee rohkeasti katsoa uuteen, ja hahmottaa tulevaisuuden tavoitetilat sekä luoda mahdollistavia toimia sille. Elinvoiman kehittäminen vaatii panostuksia aivan samoin kuin minkä tahansa muunkin ’taidon’ oppiminen – ilman vaivaa ei tule palkkioita.

Kattava lähestymistapa keskustojen elinvoiman kehittämiseen etenee vastuiden ja roolien mukaan (White et al., 2022), mikä oleellista onkin ymmärtää. Kaupunkien edustajien ja poliitikkojen rooli on strategisella kehittämistyössä luoda mahdollistavaa politiikkaa eri tasoilla kaavoituksesta rakennuslupiin, puistoihin, opasteisiin, osallistamiseen, matkailun kehittämiseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Yrittäjien rooli on tässä kontekstissa kehittää omaa liiketoimintaansa vastaamaan nykyaikaisia asiakas- ja matkailijavaateita, jotka ovat muuttuneet mm. digitalisoitumisen, talouskehityksen ja demografisten muutosten takia. Yhteisöllisellä lähestymistavalla ja kehittämistyöllä asukkaat ja matkailijat kyllä huomaavat muutoksen, mutta kehittämisen tulee olla etulinjassa – ihmiset seuraavat havainnoimiaan muutoksia. Ja kehittäminenhän ei pysähdy, vaan jatkuu koko ajan iteratiivisesti ja sykleittäin.

White et al. (2022) mallintaa keskustojen elävöittämisen pohjaksi tyhjien liiketilojen strategiaa toimintasuunnitelmineen ja toimintatapoineen. Keinoja voivat olla muun muassa esteiden poistaminen siltä, että tyhjiä liiketiloja voitaisiin muuttaa vapaa-ajan- ja viihdekäyttöön; minimoidaan keskustojen tyhjät julkisivut; herätetään kiinnostusta keskustaa eri keinoin; lisätään kävijämääriä taantuvilla pääkaduilla; luodaan toimintaperiaatteet, jotka tukevat kokemuspainotteisten itsenäisten yritysten kasvua kaupunkikeskuksissa; otetaan käyttöön kaupunkikeskustojen tapahtumastrategioita ympärivuotisuus ja jatkuvuus huomioiden; osallistetaan aidosti paikalliset asukkaat ja yhteisöt; luodaan kaupunkikuvan elvyttämispaketteja, joilla tuetaan sekä liiketilojen julkisivujen että julkisten tilojen kunnostamista pitkäjänteisesti. Tärkeää on toimia avoimilla, mahdollistavilla ja tulevaisuuteen katsovilla tavoilla, jotka yhdistävät hiljaisia signaaleja, megatrendejä ja alakohtaista kysyntää. Tämän yhteisöllisyyden synnyttämä positiviinen kierre on liki vaade sille, että keskustojen elävöittäminen mahdollistuu.

Miten uudistumiseen voi lähteä?

Strateginen, kokonaisvaltainen ote kaupunkikeskustojen kehittämiseen on oleellista niukkenevien resurssien maailmassa. Hyvällä ja pitkäjänteisellä suunnittelulla, joka sitouttaa niin asukkaat, yrittäjät kuin kehittäjätkin, voidaan luoda toimintatapoja, jotka jaetaan ja joiden perusteella pystytään tekemään kauaskantoisia, samansuuntaisia ja yhteistä tulevaisuutta palvelevia ratkaisuita kaavoituksesta liiketilojen vuokraamiseen kuin yritysten tarjonnan kehittämiseen ja näkyvyyden takaamiseen halutuille kohderyhmille. Kullakin toimijaryhmällä ja toimijalla on omanlaisensa rooli tässä uudistuneessa ja yhä edelleen uudistuvassa palapelissä.

Strategisen kehittämisen ja johtamisen taustalla on tiedolla johtaminen. Tietoa tulee kerätä laajasti niin määrällisesti kuin laadullisesti eri kanavista, kohderyhmistä ja teemoista, jotta synnytetään kattava ja realistinen kuva siitä, missä olemme nyt, ja sen perusteella tehdä valintoja, mihin halutaan mennä. Tähän liittyy oleellisesti myös hiljaisten signaalien, megatrendien ja trendien seuraaminen eri teemoissa, ja tämänkin tiedon tulkitseminen omaa kontekstia ja näkökulmaa palvelemaan. Esimerkiksi kuluttajien arvomaailman muutokset vaikuttavat kuluttamiseen eri tavoin eri kohderyhmillä, työllisyys- ja taloustilanne vaikuttaa käytettävissä olevan rahan määrään ja kulutustapaan tai tarjolla olevien matkailukohteiden houkuttelevuus (tarjonta, laatu, osuvuus segmenttiin ym.) vaikuttavat potentiaalisten asiakkaiden määrään. Yrittäjien ja kehittäjien on siirrettävä katseensa myyntipöydästä myös näihin teemoihin, jotta voidaan paremmin varmistaa oman tuote- ja palveluportfolion vastaavuus asiakkaiden ja halutun kohderyhmän vaateisiin ja toiveisiin. Koettu laatu ja tunne johdattavat yksilöitä ostospäätöksissä, mitä ikinä ne ovatkaan, eikä ostospäätöksiä(kään) tehdä järkiperusteisesti, vaan aina myös tunteet ja psykologiset tekijät ovat mukana päätöksissä (Leonov et al., 2024). Tämä on huomioitava myös kehittämispäätöksiä tehtäessä.

Tiedolla johtaminen tarkoittaa tiivisti sitä, että päätöksiä tehdään systemaattisesti kerätyn ja analysoidun tiedon eikä oletusten pohjalta. Tätä tietoa hyödynnetään sitten niin kaupunkien strategiseen kehittämiseen kuin yritysten liiketoiminnan suunnitteluun, kukin roolinsa mukaan. Tiedolla johtamisen avulla kerrytetään tietopankkia ja analyysejä pitkältä aikajänteeltä, mikä kauempaa tarkasteltuna myös todentaa muutoksia ja niistä aiheutuneita seurauksia – joko toivottuja tai ei-toivottuja. Tätä kaikkea datamassaa tarkastelemalla, analysoimalla ja ymmärtämällä on mahdollista kehittää eri tasoilla haluttuja visioita kohti.

Tiedolla johtamisessa tunnistetaan jo olemassa olevat datalähteet, kyselyt ja aineistot sekä kirjataan ylös niiden systemaattisuus ja hyödyntämistavat sekä tehdyt päätökset ja muut oleelliset ja vaikuttavat asiat. Tiiviisti tämä voi olla hyvinkin yksinkertaista ja resurssit huomioivaa: kirjata ylös yhteen dokumenttiin tavat ja käytännöt sekä halutut kehittämiskohteet. Näille tehdään aikataulutus vuositasolla ja strategiatasolla, linkitetään olemassa oleviin päätös- ja yhteistyöelimiin ja luodaan innostava ilmapiiri kehittämiselle, joka kutsuu mukaan ja osallistaa eri kohderyhmät omissa rooleissaan, koska kaikilla on annettavaa eri näkökulmistaan. Jonkun tahon poissulkeminen automaattisesti aiheuttaa datan vajavuutta, koska kaupunki on kirjaimellisesti kaikille. Ratkaisut ovat toki osin strategisiakin valintoja ja resursointeja, mutta pääosin hyvin käytännönläheisiä toimia strategian hengessä. Näitä voivat olla esimerkiksi viihtyvyys ja saavutettavuus niin fyysisesti kuin verkkomaailmassa – esteettisesti miellyttävät toimitilat ja lähiympäristö, näkyvyys monikielisessä maailmassa monikielisesti, tapahtumahaussa, luontokohteiden kuvauksissa ja löydettävyydessä, palvelun laadussa ja omaleimaisuudessa ja niin edelleen. Ytimessä on, että tarjottu palvelu on hiottu vastaamaan halutun kohderyhmän tiedostettuja ja tiedostamattomia toiveita ja tarpeita.

Asiakasymmärrys ja osaamisen merkitys kivijalkaliikkeiden kehittämisessä

Liiketoiminnan kehittämisessä asiakasymmärryksen merkitys on oleellinen, ja se korostuu tilanteessa, jossa useat keskustat kilpailevat ihmisten ajasta ja ostovoimasta. Asiakkaan näkökulmasta koko keskusta näyttäytyy yhtenä palvelukokemuksena, jolloin myös eri toimijoiden yhteistyö nousee tärkeään asemaan. Toisaalta veturina kehittämiselle ja asiakkaiden houkuttelulle voi toimia joku yksi, uudenlainen, kiinnostava kohde. Se voi olla vaikkapa asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin osuva kahvila tai ravintola tai liike, joka houkuttelee jonkun alan harrastajia satojen kilometrien säteellä paikan päälle ja kaikkialta maailmassa verkossa. Uniikkia kilpailuetua saa keskittymällä nimenomaan asiakkaan kokemukseen kehittämisessä ja innovoinnissa; yritysten on keskityttävä arvon luomiseen painottamalla ihmistä, joka palvelun keskiössä on, tuoden esiin palvelun sielun ja sen jättämät jäljet asiakkaaseen (Kandampully et al., 2022). Nämä jäljet näyttäytyvät uudelleen tulemisena, suositteluhalukkuutena ja edelleen ihmisten liikkeenä kohti palveluntarjoajaa. Tavallisella saa tavallista, ja uniikilla uniikkia, kunhan liiketoimintastrategia on huolella hiottu.

Osaamisen merkitys kivijalkaliikkeiden kehittämisessä eli yrittäjän ja henkilökunnan osaamisen merkitys onkin suuri, kun tätä kilpailuetua luodaan. Yrityksen kehittäminen edellyttää tulevaisuuteen katsovaa painopistettä – mitä haluamme olla 5, 10, 15 vuoden kuluttua? Ilman selkeitä tavoitteita ja suuntaviivoja, jotka mahdollistavat valintojen tekemisen arjessa, on hankala kehittää systemaattisesti, tavoitteellisesti ja tiedolla johtaen. Näin ollen merkittävään rooliin nousevat taito kehittää itseään ja olla avoin vaikutteille ja palautteille liiketoimintaan liittyen sekä taidot strategisessa johtamisessa, liiketoimintaosaamisessa, markkinointiviestinnässä, verkostoyhteistyössä ja henkilöstöjohtamisessa. Yrittäjän ei kannattane tehdä kaikkea itse – tilitoimistopalvelutkin usein ulkoistetaan, joten myös markkinoinnin voi ulkoistaa ammattilaisille, riippuen tietysti siitä, millaista mielikuvaa yrityksen brändillä tavoitellaan. Autenttisuus on monille yrittäjille hyvä keino saada jalansijaa sosiaalisen median markkinointikanavissa, mutta se vaatii strategista lähestymistapaa siihen, että miten meillä tämä asia hoidetaan. Toisaalta voidaan tavoitella myös niin sanottua premium-brändäystä, jossa kuvien, tekstien, myymälänäkymien ynnä muun tulee olla yhteneväisiä luodessaan ylellistä kuvaa kyseisestä brändistä.

Kaiken ytimessä on realistinen ja aitoon tietoon perustuva asiakasymmärrys: millaisia asiakkaita tavoittelemme ja miten he toimivat? Määrittelemällä kohderyhmät ja luomalla heihin liittyvät markkinointistrategiat tarjonnasta markkinointiviestintään ja ostostapahtumaan voivat luoda uniikkia kilpailuetua, joka mahdollistaa menestyksen.

Tällaisten valintojen tekeminen saattaa tuntua jopa vaikealta ja vaatii siten myös rohkeutta – rohkeutta valita tie ja seurata sitä. Totta kai muutoksia voi ja tulee tehdä, jos osoittautuu, että valittu tie ei nyt kannakaan. Valintojen tekeminen yhdistää yrittäjän näkemyksen alasta, asiakkaista ja alan tulevaisuudesta, eikä mikään suunnitelma ikinä ole täydellinen, vaan sitä hiotaan maailman muuttuessa ja kerättyyn dataan perustuen. Jos joku toimenpide ei osoittaudukaan toimivaksi tietylle kohderyhmälle ja tietyssä tilanteessa, siitä opitaan ja hiotaan tulevia toimia. Keinoja olla rohkeita ja menestyä ovat vaikkapa haluttuun asiakasryhmään osuva tarkkaan kuratoitu laadukas ja vetovoimainen valikoima, erinomaisen laadukas palvelu, viihtyisä liiketila (väri-, tuoksu- ja äänimaailma) ja luomalla ostoshetkestä elämyshetki, mikä luo syyn saapua liikkeeseen ja saada kokemus, joka lisää ostetun tuotteen merkitystä (Bruckberger et al., 2023). Käytännön esimerkkinä vaikkapa kosmetologikäynti: asiakkaalle luvataan verkkosivuilla hemmotteluhetki, mistä asiakas luo mielikuvan, että kosmetologi on ystävällinen ja ymmärtäväinen stressaantunutta asiakastaan kohtaan, joka ei halua puhua, vaan ainoastaan nauttia kokemuksesta. Jos tämä toteutuu, ja ääni-, tuoksu- ja muut kokemukset täydentävät odotuksia, asiakkaalle jää positiivinen mielikuva, ja hän luultavasti palaa uudelleen. Jos taas asiakkaalle on samoin luvattu tuo hemmotteluhetki, mutta kosmetologi onkin jostain syystä ’huonolla tuulella’ ja taustalla soi kaupallinen radio mainoksineen ja välillä käydään palvelemassa muita asiakkaita tai vastaamassa puhelimeen, asiakkaalle luvattu hemmotteluhetki ei toteudu, eivätkä hänen odotuksensa täyty vaan hän kokee pettymyksen. Lupauksilla ja niiden pitämisellä on valtava merkitys myös liiketoiminnassa ja markkinoinnissa.

Yhteistyö on välttämätöntä

On ollut aika, jolloin yritys on voinut menestyä sillä, että se on ilmaantunut liiketilaansa tai verkkoon, ja puhtaasti olemalla olemassa se on saanut liikevaihtoa ja positiivisen tuloksen. Tästä yksinkertaistavana esimerkkinä vaikkapa, että joskus kussakin kyläkeskustassa oli yksi kyläkauppa, josta se maito ja leipä käytiin ostamassa. Tämä malli on hajonnut muuttuneiden elämäntapojen, muuttuneen työn ja teknologian kehityksen myötä. Nykyään syrjemmälläkin asuva henkilö voi tilata kahden viikon ruoat kotiinsa isosta marketista kotiin kuljetettuna, mikä tarkoittaa sitä, että kilpailu on siirtynyt tarjolla olevasta maitopurkista tarjolla olevaan palveluun.

Näitä palveluita eivät isotkaan yksiköt tuota yksin, vaan palveluita on hajaannutettu. Verkkopalvelun eli tilausalustan toimivuudesta vastannee ulkopuolinen, kilpailutettu toimija, vaikka kehittämisvastuu onkin yrittäjällä. Samoin kuljetuspalvelu on saatettu ulkoistaa, ehkä se on Wolt, ehkä se on joku muu kuljetus. Markkinointiin hyödynnetään ulkopuolisia toimijoita, vaikka jälleen kehittämisvastuu on tietysti yrittäjällä.

Näin ollen yhteistyö ja verkostoituminen ovat elintärkeitä yrityksille. Toimiva kokonaisuus lisää vetovoimaisuutta asiakkaiden silmissä, ja se syntyy vain yrittäjien ja kehittäjien sujuvalla ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Tavoitteellisuus varmistaa sen, että toimet ja panostukset eivät ole hajanaista räiskintää, vaan niillä on selkeä yhteinen tavoite, jota kukin toimillaan tukee. Kun tarkastelee asiaa toisesta näkökulmasta eli tilanteesta, jossa yhteistyötä, verkostoitumista ja yhteistä tavoitetta ei ole, niin se tarkoittaa lähinnä aiemmin kuvattua maitokauppamallia, jossa olemassaololla pyritään tavoittamaan asiakkaita. Kuitenkin yhdistetyin voimin, jaetulla näkyvyydellä, jaetulla viestillä ja yhdistetyillä resursseilla näkyvyys, innovointi ja tuloksellisuus voivat kehittyä huimiin mittoihin ja on välttämättömyys elintärkeää palveluiden ja matkailutuotteiden kehittämisessä (Diaz et al., 2022).

Yrittäjyyttä voisikin tarkastella myös niin, että vaikka yrittäjällä nimenomaisesti on itsenäinen asema ja kokonaisvaltainen vastuu omasta yrityksestä, muut yrittäjät voidaan nähdä työyhteisönä ja kollegoina, joiden kanssa voi kehittää, purkaa, tukea ja ideoida samoin kuin missä tahansa työyhteisössä. Kaikilla on niissä vastuu omasta roolistaan ja joidenkin henkilöiden kanssa tulee paremmin toimeen ja joidenkin kanssa heikommin, mutta kun keskiössä pidetään työ ja sen edistäminen, fokus pysyy pääasiassa eli liiketoiminnan kehittämisessä.

Kivijalkaliikkeiden ja elinvoiman kehittäminen Huittisissa ja Sastamalassa

Edellä kerrottua testataan ja kehitetään käytännössä, kun vuosina 2025-2026 toteutettavassa VETO-projektissa hahmotellaan nykytilaa, kerätään dataa asukkailta ja matkailijoilta liittyen palveluihin ja tapahtumiin sekä edetään näistä kehittämään tulevaa toimintaa, joka pohjautuu vahvasti tiedolla johtamiseen, sen systematisointiin ja kattavuuden kehittämiseen, strategiseen kehittämisotteeseen sekä yhteistyön laajentamiseen.

Tulokset ja analyysit luovat hyvää pohjaa kehittämistyölle, joka arjen kiireissä monesti jää jalkoihin. Kuitenkin painopistettä kannattaa siirtää arjesta säännöllisesti myös tulevaisuuteen, sillä nyt tehtävät havainnot ja valinnat ovat ne, jotka määrittävät tulevaisuuden elinvoimaa ja liiketoiminnan kannattavuutta. Näin ollen tulevaisuusorientoitunut ote eri näkökulmista – asiakkaan tarpeet ja toiveet, yrittäjän ja alan näkemykset ja tulevaisuus sekä kehittäjien mahdollistava rooli – on huomioitava, kun luodaan strategisia tiedolla johtamisen kehityskulkuja.

Yhteenveto

Kaupunkikeskustojen ja yritysten elinvoiman kehittäminen vaatii tulevaisuuteen katsovaa kehittämisotetta, strategia linjauksia, resursointia, pitkäjänteistä yhteistyötä ja aktiivisuutta. Ei siis mikään helppo kokonaisuus, mutta kehittäminen on aina pitkäjänteistä, koska se on ikuista. Näin ollen aloittaminen on tärkeä kohta, jonka on mahdollista edetä uudenlaisiksi innovaatioiksi yhteistyöllä. Sillä elinvoimainen, tuottava ja vetovoimainen keskusta ei synny yksittäisistä hankkeista, vaan jatkuvasta yhteisestä työstä, jossa asukkaat, yritykset ja kaupungit rakentavat tulevaisuutta yhdessä.

Strateginen tiedolla johtaminen tarjoaa tähän uusia mahdollisuuksia. Kun kehittämistoimenpiteet perustuvat syvään asiakasymmärrykseen ja analysoituun tietoon, voidaan resursseja kohdentaa tehokkaammin ja rakentaa keskustoista aidosti asukkaiden ja matkailijoiden toivomia kokonaisuuksia ja ympäristöjä. Näin vahvistetaan paikallista elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja kaupungin kilpailukykyä pitkälle tulevaisuuteen.