Akusto osana AgriPV-järjestelmää, käyttötavat ja hyödyt

URN:

Tiivistelmä

AgriPV-järjestelmissä aurinkosähkön tuotanto yhdistyy maatalouden tarpeisiin ja akustojärjestelmä parantaa kokonaisuuden hyötyä monella tavalla. Pienissä maatilakohteissa akuston keskeinen tehtävä on lisätä omakäyttöosuutta, jolloin päivällä syntyvä ylituotanto varastoidaan ja käytetään myöhemmin esimerkiksi ilta- ja yö käyttöön. Akusto voi myös leikata kulutushuippuja, vähentää liittymäkoon kasvattamisen tarvetta ja pienentää tehomaksujen vaikutusta. Kohteissa joissa verkkoliityntä on rajoittava tekijä, energiavarasto mahdollistaa tuotantohuippujen talteenoton sen sijaan, että aurinkosähköä jouduttaisiin rajoittamaan tai verkkoa vahvistamaan heti. Toimitusvarmuuden näkökulmasta akusto voi ylläpitää kriittisiä kuormia sähkökatkojen aikana ja toimia osana mikroverkkoa, UPS-ratkaisua tai aggregaatin rinnalla toimivaa varavoimaa. Suurissa järjestelmissä akusto tuo lisäarvoa sähkömarkkinoilla, tuotannon tasauksessa ja reservipalveluissa. Se voi siirtää myyntiä arvokkaammille tunneille ja reagoida nopeasti verkon tarpeisiin. Lopullinen hyöty riippuu kuitenkin akuston koosta, ohjauksesta, liittymän rajoitteista ja tilan kulutusprofiilista. Kannattava ratkaisu edellyttää kulutus- ja tuotantoprofiilien analyysiä sekä käyttötarkoitusten selkeää priorisointia.

Akusto osana AgriPV-järjestelmää, käyttötavat ja hyödyt

Akustoja yhdistellään kiihtyvään tahtiin omakotitalojen aurinkojärjestelmiin ja suuria akustojärjestelmiä rakennetaan tehtaiden ja sähköverkkojen yhteyteen. Tutustutaan mikä on maatilan energiavaraston rooli aina pienistä järjestelmistä megawattiluokan kokonaisuuksiin.

AgriPV (Agricultural Photovoltaics) tarkoittaa aurinkosähköjärjestelmiä, jotka on integroitu maatalouskäyttöön siten, että samalle maa-alueelle tuotetaan sekä ruokaa että energiaa. AgriPV-ratkaisut voivat koostua esimerkiksi korkealle kasvuston yläpuolelle asennetuista paneeliriveistä tai kasvien lomassa olevista aitamaisista paneeliriveistä. Järjestelmissä käytetään useimmiten kaksipuolisista (bifacial) moduuleita, niissä voidaan käyttää myös aurinkoseuraajia (tracker) jotka kääntävät paneeleja auringon suuntaan sekä energian varastointijärjestelmistä.

Aurinkosähkövarasto eli BESS (Battery Energy Storage System) voidaan lisätä AgriPV-järjestelmään, kun siltä halutaan toimitusvarmuutta maatilan sähköjärjestelmään. Muita kiinnostavia käyttötapoja akustoille ovat, halu optimoida tuotantoa sähkömarkkinoille, verkon kuormituksen tasaaminen, sähkön laadun hallinta, sekä mahdollisesti osallistumista jousto- ja reservimarkkinoille.

Akuston rooli järjestelmässä vaihtelee AgriPV järjestelmän- ja akuston koon mukaan. Koon vaikuttaa myös maatilan kulutusprofiilin ja verkkoliittymän rajoitteet. Pienissä muutamien kymmenien kilowattien järjestelmissä sähkö tulee yleensä pääosin maatilan käyttöön. Akustolla voidaan lisätä omakäyttöosuutta varastoimalla ylituotantoa ja käyttämällä se ilta- ja yöaikaan. Suurissa megawatti kokoluokan järjestelmissä tuotanto menee suurimmaksi osaksi verkkoon myytäväksi. Akustolla voidaan tasata tuotantoa, siirtää myytävää energiaa kalliimmille iltatunneille sekä osallistua reservimarkkinoille.

Omakäytön optimointi pienissä järjestelmissä

Maatilan sähkönkulutus ja aurinkosähkön tuotanto eivät yleensä osu täydellisesti samaan aikaan. Aurinkosähkön tuotanto painottuu päivään, kun taas maatilan kulutus voi olla suurinta aamulla, illalla tai tietyllä tuotantoprosessin vaatimalla hetkellä. Akusto ladataan tuotannon ylijäämällä ja puretaan myöhemmin saman päivän aikana. Näin ostosähkön tarve vähenee ja aurinkosähköinvestoinnista saadaan suurempi hyöty. Tätä kutsutaan omakäyttöosuuden optimoinniksi eli Self-consumption Optimization. (Autuori, 2024)

Omakäytön optimointi on erityisen hyödyllistä tiloilla, joilla on tasaista peruskuormaa, kylmätiloja, pumppuja, ilmanvaihtoa tai muuta sähkökuormaa myös illalla ja yöllä. Akusto ei yksin ratkaise koko energiataloutta, mutta se parantaa aurinkosähkön osuutta kulutuksesta ja tekee järjestelmän ohjauksesta joustavampaa. Kuvassa 1 on esitetty muutamia esimerkkejä omakotitalo kokoluokan akustoista, jotka ovat yleistymässä vauhdikkaasti.

Sisätilaan asennettuja modulaarisia akkujärjestelmiä ja kaappeja, joita käytetään varavoimana ja energiavarastona.
Kuva 1. Pienet alle 20 kWh akustot soveltuvat omakäytön optimointiin ja varavoimaan. Kuva: Petri Lähde

Huipputehon leikkaus ja liittymäkoon hallinta 

Toinen keskeinen käyttötapa on kulutushuippujen leikkaus eli peak shaving. Kun maatilan kulutus nousee hetkellisesti korkeaksi, akusto syöttää osan tarvittavasta tehosta maatilan sisäiseen verkkoon. Tavoitteena on pitää jakeluverkosta otettava teho asetetun rajan alapuolella. 

Huipputehon leikkaus voi pienentää liittymäkoon kasvattamisen tarvetta ja vähentää tehomaksuja. Se on hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun useita suuritehoisia laitteita käytetään samaan aikaan tai kun tuotantotilat edellyttävät hetkellisesti suurta sähkötehoa. Akuston ohjauksen pitää kuitenkin perustua todelliseen tunti- tai hetkellistehoon, muuten säästöpotentiaali jää hyödyntämättä. Kuvassa 2 esitetään karkeasti akuston toimintatapaa peak shaving tilanteessa. Musta aaltoileva viiva esittää maatilan sähkökulutuksen vaihtelua päivän aikana. Sinisellä viivalla esitetään, kuinka verkosta otetaan tasaista tehoa. Kulutuksen ollessa pienempi kuin verkosta otettu teho kuvataan vihreällä akun latausta. Punainen alue kuvaa akun purkua kulutuksen noustessa verkosta otettua tehoa korkeammalle.

Vuorokausikäyrä sähkönkulutuksesta, jossa akku ladataan matalan kulutuksen aikana ja puretaan kulutushuippujen tasaamiseksi.
Kuva 2. Huipputehon leikkaus tasaa verkosta otettavaa tehoa lataamalla akkua matalan kulutuksen aikana ja purkamalla sitä huippukulutuksessa. Kuva: Petri Lähde

Verkkoliitynnän kapasiteettirajoitteet 

Monilla maaseutualueilla sähköverkon siirtokapasiteetti on mitoitettu vuosikymmenien takaisten kuormien mukaan. AgriPV-järjestelmän tuotanto voi ylittää kiinteistön tai verkon osan nykyisen liittymistehon, jolloin vaihtoehtona on verkon vahvistaminen, tuotannon rajoittaminen tai akuston hyödyntäminen. Energiaviraston mukaan verkonhaltijalla on velvollisuus kehittää jakeluverkkoaan. Kaikki tästä muodostuvat kustannukset eivät kuitenkaan tule vain verkkoyhtiön maksettavaksi, vaan pyynnön saatuaan se voi kohtuullista korvausta vastaa toteuttaa liittämiseen vaadittavat parannukset. Kulutusliittymän kustannukset maksaa verkkoyhtiö, mutta tuotantoliittymissä kustannukset jaetaan. (Energiavirasto. n.a) 

Akustolla voidaan ottaa talteen tuotantohuippuja, jotka muuten leikattaisiin pois sähkön myyntiä rajoittavalla export limiting -ohjauksella. Ohjauksen tarkoitus on estää ylituotannon pääsy verkkoon. Useimmiten tätä rajoitusta käytetään silloin kun koko maan sähköverkossa on ylituotantoa, mutta se soveltuu myös verkon osan ylikuormitusten suojaukseen. (Solar analytics, 2025). Tällöin aurinkosähköä ei tarvitse hukata, vaan ylijäämä varastoidaan myöhempään käyttöön tai myyntiin. Ratkaisu voi parantaa investoinnin kannattavuutta erityisesti silloin, kun verkon vahvistus olisi kallista tai hidasta. 

Toimitusvarmuus, mikroverkko ja saarekekäyttö 

Maatiloilla sähkön toimitusvarmuus voi olla kriittistä. Eläintiloilla ilmanvaihto, ruokinta ja juotto voivat riippua sähköstä. Maitotiloilla lypsy ja kylmäketju edellyttävät jatkuvaa sähkönsaantia. Marja- ja vihannestiloilla kylmävarastojen häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä menetyksiä. 

Oikein suunniteltu akustojärjestelmä voi muodostaa sähkökatkon aikana saarekeverkon (Islanding capability) maatilan tärkeille kuormille. Tämä edellyttää erotuskytkintä, joka irrottaa kiinteistön jakeluverkosta turvallisesti. Ratkaisu voi olla UPS-tyyppinen (Uninterruptible Power Supply), jolloin katko on käytännössä huomaamaton, tai hitaampi automaattinen tai käsikäyttöinen varavoimaratkaisu. Akusto sopii myös yhteen aggregaatin tai traktorikäyttöisen generaattorin kanssa. Generaattoria voidaan käyttää akun lataamiseen ja sammuttaa se sen jälkeen polttoaineen säästämiseksi. Kuvassa 3 on esitetty yksinkertaistettu kytkentä, jossa UPS kykyinen syöttölaite on asennettu julkisen verkon ja talon verkon (Loads) välille. Lisäksi tähän on kytketty akusto ja aurinkosähköjärjestelmä. 

Kaavio pienestä aurinkosähköjärjestelmästä, jossa akku on kytketty invertterin, aurinkopaneelien, kuormien ja sähköverkon väliin.
Kuva 3. UPS-kykyinen syöttölaite voi ylläpitää kriittisiä kuormia ja erottaa kohteen ulkoisesta verkosta sähkökatkon aikana. Kuva: Victron Energy

Suurten akustojen lisäarvo 

Megawattitunnin kokoluokassa akuston rooli laajenee maatilan sisäisestä energianhallinnasta sähkömarkkinoille. Suuri akusto voi siirtää aurinkosähkön myyntiä arvokkaammille tunneille, tasata tuotannon vaihtelua ja tukea sähköverkon taajuudenhallintaa. Akustojen etu on nopea vaste, jolloin tehonmuutokset voidaan toteuttaa automaattisesti sekunnin murto-osissa. 

Reservimarkkinoilla on useita eri tuotteita taajuuden ylös- ja alassäätöön eri aikaikkunoissa ja näihin osallistumisesta saa eri määriä rahaa. Tuotot ovat olleet viimevuosina suuria ja lukuisten lähteiden mukaan takaisinmaksuajat ovat olleet 2-5 vuoden haarukassa. Tämä on lisännyt akustojen määrää rajusti ja tuotot ovat putoamassa jatkuvasti. (Cactos, 2026) 

Tässä julkaisussa emme tutustu sen tarkemmin eri reservimarkkinatuotteisiin. Kattavat tiedot aiheesta sekä ohjeita reservimarkkinoille liittymisestä löydät Fingridin sivuilta, joihin linkki alla. Heillä on myös Reservituottolaskuri, jolla voit arvioida akustojärjestelmän tuottoja eri reservituotteilla. https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit/reservituotteet-ja-markkinoille-osallistuminen/kuinka-osallistua-reservimarkkinoille/ 

Tehomaksut korostavat ohjauksen merkitystä 

Tehopohjainen sähkönsiirron hinnoittelu tekee kulutushuipuista taloudellisesti aiempaa merkittävämpiä. Suurissa sähköliittymissä tehomaksut ovat olleet käytössä pitkään. Vuoden 2026 alussa Energiavirasto linjasi ehdot kotitalouksien sähkönsiirron tehomaksulle ne tulivat voimaan 2.2.2026, verkkoyhtiöillä on aikaa 1.1.2029 saakka alkaa noudattaa määräystä.

Tehomaksu perustuu asiakkaan kuukauden aikana mitattuun 60 minuutin keskihuipputehoon ja maksu määräytyy kilowattikohtaisesti (€/kW/kk) siltä osalta, joka ylittää 8 kW kynnystehon. Tämä uusi tehomaksu koskee lähinnä kotitalouksia, joiden pääsulakkeiden koko on 63A tai pienempi, yleisin pääsulakekoko omakotitalossa on 25A. (Vaasan sähköverkko, 2026) 

Akusto voi pienentää laskutettavaa huipputehoa, kun se mitoitetaan kattamaan kulutuspiikkien energiamäärä. Tähän saadaan helposti tarvittavat tiedot selvittämällä maatilan kulutustiedot sähkön varttidatan tarkkuudella. 

Johtopäätökset 

AgriPV-järjestelmän akusto on perusteltu, kun sille määritellään selkeä ensisijainen tehtävä. Pienessä maatilakohteessa se on usein omakäytön kasvattaminen ja varavoima. Verkkorajoitteisessa kohteessa tärkeintä voi olla liittymätehon hallinta. Suuressa kohteessa akusto on osa sähkömarkkina- ja verkkopalvelukokonaisuutta. 

Hyvä suunnittelu alkaa kulutus- ja tuotantoprofiilien analyysistä. Sen jälkeen valitaan, tavoitellaanko ensisijaisesti omavaraisuutta, huipputehojen leikkausta, toimitusvarmuutta, reservimarkkinoita vai näiden yhdistelmää. Sama akku voi palvella useita tavoitteita, mutta kannattava ratkaisu edellyttää selkeää priorisointia. 

Nähtävissä on että akustojen kehitys AgriPV-järjestelmissä siirtyy yksittäisistä teknisistä ratkaisuista kohti maatilan kokonaisvaltaista energianhallintaa. Akustoa ei tarkastella vain aurinkosähkön varastona, vaan osana järjestelmää, joka ohjaa kulutusta ja sähkön myyntiä tilanteen mukaan. Tehomaksut, verkkoliittymien rajoitteet ja vaihtelevat sähkön hinnat lisäävät kiinnostusta ratkaisuihin, joissa maatila pystyy tasaamaan omia kulutus- ja tuotantohuippujaan. Tulevaisuudessa parhaat ratkaisut löytyvät todennäköisesti yhdistämällä akusto, aurinkosähkö, joustavat kuormat, varavoima ja älykäs ohjaus samaan kokonaisuuteen.

Petri Lähde
Tuntiopettaja, tutkija, 0009-0001-3309-6948, Resurssiviisauden tutkimuskeskus
Kirjoittaja on energiatekniikan DI ja perehtynyt aurinkoenergiaan, uusiutuviin energioihin sekä energiatehokkuuteen yli 15 vuoden ajan lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Hän opettaa uusiutuviin energioihin ja energiantuotantoon, sekä energian varastointiin liittyviä kursseja Energia- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. 

Lähteet

Euroopan Unionin osarahoittama logo.
Logo. Satakuntaliitto.
Logo: Pyhäjärvi-instituutti. Puhdas vesi, paremmat eväät.
Satafood-logo.
Prizztechin logo.
SAMK logo.

Artikkeli on kirjoitettu osana BIOVAHVA-hanketta, jota rahoitetaan Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (Just Transition Fund, JTF). BIOVAHVA-hanke kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vahvistaa biotalouden kilpailukykyä ja tukee kestävää aluekehitystä Satakunnassa.

Jaa artikkeli

Tulostusnappi

Lisää aiheesta

Lue myös