Mikä hanketyössä motivoi? 

Tiivistelmä

Hanketyö kokoaa yhteen asiantuntijoita, joita yhdistää halu ratkaista yhteisiä haasteita ja rakentaa jotain merkityksellistä. Mutta mikä saa ihmiset todella sitoutumaan ja tekemään parhaansa? Tässä artikkelissa avataan, mitkä tekijät motivoivat hanketyössä työskenteleviä, ja miksi juuri ne ovat ratkaisevia onnistumisen kannalta. 

Keskeisiksi motivaation lähteiksi nousevat työn merkityksellisyys, yhteisöllisyys, oppiminen ja autonomia. Hanketyössä koetaan tärkeäksi se, että omalla työllä on vaikutusta, sitä tehdään yhdessä muiden kanssa, siinä saa kehittyä ja siihen voi vaikuttaa itse. Nämä tekijät muodostavat kokonaisuuden, joka ei ainoastaan tue yksilön motivaatiota, vaan vahvistaa myös yhteistyötä ja tuloksellisuutta. Kun ymmärrämme, mikä ihmisiä motivoi, voimme rakentaa hanketyöstä entistä vaikuttavampaa, mielekkäämpää ja vetovoimaisempaa. 

Johdanto

Hanketyö on ainutlaatuinen tapa tehdä työtä. Sen ytimessä on ajatus siitä, että samasta tai eri organisaatioista tulevat asiantuntijat kokoontuvat ratkaisemaan yhteisiä haasteita ja rakentamaan jotain, joka jää elämään hankkeen päätyttyäkin. Siksi kysymys “mikä meitä motivoi hanketyössä?” ei ole pelkkä akateeminen pohdinta, vaan konkreettisesti tekemistä ohjaava voima. Kun kysyin tämän kysymyksen omalta Menestysresepti-hanketiimiltämme, vastauksista piirtyi esiin vahva ja selkeä kokonaisuus. Tässä artikkelissa avaan, mitä nämä tulokset kertovat hanketyön luonteesta, työskentelytavoista ja johtamisesta. 

Hanketyön merkityksellisyys

Ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi motivoivaksi tekijäksi hanketyössä Menestysresepti-tiimillä nousi halu tehdä merkityksellistä työtä: kehittää työelämää, tukea yrityksiä ja tuottaa hyötyä kohderyhmille. Vastauksissa korostui esimerkiksi 

• työelämän parantaminen 
• alan kehittäminen 
• kohdeorganisaatioiden tukeminen sekä 
• oman työn konkreettinen hyöty ja vaikutukset. 

Moni kokeekin hanketyön juuri sellaiseksi paikaksi, jossa omalla asiantuntijuudella on aidosti väliä. Työn vaikutukset saattavat näkyä nopeasti, mutta myös pitkällä aikavälillä, joskus vuosienkin päästä hankkeen päättymisen jälkeen. Monelle tämä on syvin motivaation lähde. Työ ei ole vain tiettyjen toimenpidekokonaisuuksien ja tehtävien suorittamista, vaan oman osaamisen käyttämistä yhteiseksi hyväksi. 

Tämä heijastaa Frank Martelan (2015, 61) ajatusta siitä, että yksi ihmisen merkittävimmistä motivaatiotekijöistä on kokemus avuksi ja hyödyksi olemisesta: siitä, että oma työ vaikuttaa myönteisesti itseä ympäröivien ihmisten elämään. Hanketyössä tämä linkittyy suoraan sen tavoitteisiin ja tuloksiin. 

Yhteisöllisyys hanketyössä 

Toiseksi kyselyn vastauksissa korostui yhteisöllisyys. Hankkeessa työskentely tuo yhteen asiantuntijoita sekä samasta että eri organisaatioista, erilaisin taustoin sekä kokemuksin ja vaihtelevin näkökulmin. Juuri tämä moninaisuus tekee yhteistyöstä rikasta. Hanketyöskentelyssä motivoi yhdessä tekeminen, kollegoiden tuki ja arvostus, avoin ajatustenvaihto ja verkostot, jotka syntyvät yhteisen tavoitteen ympärille. Moni kuvaa, että hankkeessa työskentely on ammatillisesti yksi palkitsevimmista yhteisöistä: yhdessä opitaan, kannustetaan ja onnistutaan. 

Kyselyn vastauksissa nostettiin motivoiviksi asioiksi esimerkiksi seuraavat 

• porukka, kollegat 
• tiimin tuki ja ajatusten jakaminen 
• osaamisen jakaminen yli organisaatiorajojen 
• hyvä tiimihenki ja verkostot sekä 
• työskentely fiksujen ihmisten kanssa. 

Yhteenkuuluvuuden tunne on vahva motivaation lähde myös psykologisesta näkökulmasta. Decin ja Ryanin (2000) itsemääräämisteoriassa yhteenkuuluvuus on yksi sisäisen motivaation keskeisistä pilareista: ihminen motivoituu, kun kokee olevansa osa ryhmää. Ihminen tarvitsee yhteyden toiseen ihmiseen: rinnalla kulkijoita, tukijoita. Ihmisiä, joista hän välittää ja jotka välittävät hänestä (Martela 2015, 52.) Myös hanketyössä yhteenkuuluvuus on selvästi voimavara, jota kannattaa vaalia. 

Mahdollisuus oppia ja kehittyä motivoi

Kolmanneksi motivoivaksi tekijäksi hanketoimijoiden vastauksissa nousi vahvasti esiin oppiminen ja kehittyminen. Vastaajat kuvasivat tätä 

• uusien asioiden kokeiluna ja oppimisena 
• oman ammattitaidon kasvuna 
• onnistumisen kokemuksina ja  
• konkreettisten tulosten näkemisenä.  

Hanketyö tarjoaa siis mahdollisuuden kokeilla uutta, soveltaa osaamista uusiin ympäristöihin ja haastaa itseään. Pienet ja suuret onnistumisen kokemukset vahvistavat tunnetta siitä, että oma työ vie asioita eteenpäin, oikeaan suuntaan. Oppimisen ilo luo motivaatiota, joka kantaa pitkälle. 

Jokainen onnistumisen kokemus, oli se sitten työpajan hyvä palaute tai osallistujayrityksen konkreettinen oivallus, vahvistaa pystyvyyden tunnetta. Tätä Deci ja Ryan (2000) kutsuvat kompetenssiksi: tunteeksi siitä, että omalla työllä on vaikutusta ja että osaa sen, mitä tekee. Tärkeitä osa-alueita kyvykkyydessä ovat myös oppiminen ja kehittyminen, jotka ovat tunnetta siitä, että oma kyvykkyys myös lisääntyy ja kasvaa (Martela 2015, 51). Oppiminen onkin hanketyössä sekä arvo että polttoaine. 

Omat vaikutusmahdollisuudet lisäävät omistajuutta

Myös autonomia nousi tärkeänä motivoivana teemana esiin. Hanketyö antaa tilaa suunnitella omaa työtä, käyttää asiantuntijuutta vapaasti ja tehdä ratkaisuja, jotka tukevat yhteisiä tavoitteita. Kun työntekijä voi vaikuttaa työnsä sisältöön ja toteutukseen, syntyy aito omistajuuden kokemus: tämä on meidän yhteinen hankkeemme, ja minä olen tärkeä osa sitä. 

Vastaajien mukaan hanketyön luonne antaa usein mahdollisuuden 

• suunnitella omaa työtä 
• käyttää omaa asiantuntijuutta vapaasti 
• tehdä valintoja toteutustavoista ja myös 
• löytää itselle luontevia työtapoja. 

Autonomiassa eli vapaaehtoisuudessa ihminen kokee itsemääräämistä ja pääsee tekemisensä kautta ilmaisemaan itseään. Autonomian edellytyksenä on valinnan- ja toiminnanvapaus. Autonomia luo omistajuutta: kun työntekijä voi vaikuttaa työnsä sisältöön, hän kokee vastuuta ja sitoutuu vahvemmin. (Martela & Jarenko 2015, 57–59.) Autonomia on erityisen tärkeää monitoimijaisissa hankkeissa, joissa ihmisten roolit ja organisaatiot vaihtelevat. Selkeitä raameja tarvitaan, mutta niiden sisällä on hyödyllistä antaa tilaa yksilölliselle toiminnalle.  

Hanketyön vahvuudet vetovoimatekijöiksi 

Näistä neljästä tekijästä – merkityksellisyydestä, yhteisöllisyydestä, oppimisesta ja autonomiasta – voi kuvailla muodostuvan eräänlainen motivaatioekosysteemi, joka kannattelee hanketyötä. Nämä neljä tekijää yhdessä kertoo, että hankkeissa ei motivoi vain tehtävien suorittaminen tai projektin etapit, vaan kokemus siitä, että rakennamme jotain arvokasta yhdessä. 

Motivaatio ei siis synny yksin, vaan vuorovaikutuksessa: siinä hetkessä, kun merkityksellinen tavoite kohtaa ihmiset, jotka haluavat oppia yhdessä, jakaa ja vaikuttaa. Siksi hanketyö on enemmän kuin projekti. Se on yhteinen matka, jossa jokaisen tekemisellä on merkitystä kokonaisuuden ja lopputuloksen kannalta. Samalla myös ihmisen psykologiset perustarpeet täyttyvät, millä on vaikutus sisäisen motivaation syntyyn ja ylläpitoon.  

Sisäisen motivaation innoittamana ihminen hakeutuu tekemään asioita, jotka ovat hänelle itselleen kiinnostavia, innostavia ja tuntuvat jotenkin arvokkailta. Tällöin ihminen ei joudu pakottamaan itseään tekemään asioita, vaan itse tekeminen vetää häntä puoleensa. Sisäinen motivaatio on proaktiivista, ja se on lähtöisin ihmisen omista kiinnostuksen ja arvostuksen kohteista. (Martela & Jarenko 2015, 26.) 

Hanketyö kilpailee osaajista muiden kehittämis- ja asiantuntijatehtävien kanssa. Tästäkin näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, mitä ihmiset kokevat palkitsevana ja motivoivana. Kun tunnistetaan nämä tekijät, voidaan  

• rakentaa vahvempia tiimejä 
• johtaa hanketyötä viisaammin 
• tukea jaksamista ja työhyvinvointia 
• rekrytoida oikeita osaajia paremmin sekä 
• luoda hankkeesta vetovoimaisen työyhteisön. 

Motivaatio tekemiseen ei synny sattumalta. Se syntyy siitä, että työn tarkoitus, ihmiset ja rakenteet tukevat toisiaan.