Tekoäly muutti koko ohjelmistoalan – seuraavaksi uudistuvat organisaatioiden tietojärjestelmät

Tiivistelmä

Generatiivinen tekoäly on muuttanut ohjelmistoteollisuutta nopeammin kuin mitään muuta toimialaa. Vaikka julkisessa keskustelussa huomio on kohdistunut erityisesti tekoälyn vaikutuksiin yksittäisiin työtehtäviin ja työpaikkoihin, tämän artikkelin keskeinen väite on, että merkittävin muutos kohdistuu ohjelmistokehityksen taloudellisiin pelisääntöihin. Tekoälyn kasvattama ohjelmistokehityksen tuottavuus muuttaa ohjelmistoyritysten kilpailuedellytyksiä, ohjelmistojen kustannusrakennetta ja ohjelmistokehittäjien työn sisältöä.

Artikkelissa tarkastellaan ohjelmistoteollisuuden muutosta ja arvioidaan, miten ohjelmistokehityksen tuottavuuden kasvu voi vahvistaa erityisesti pienempien ohjelmistotalojen kilpailukykyä, tehdä organisaatiokohtaisesti räätälöityjen tietojärjestelmien kehittämisestä jälleen taloudellisesti kannattavaa, sekä käynnistää uuden vaiheen organisaatioiden tietojärjestelmien uudistamisessa.

Tekoälyn suurin vaikutus ei ole ohjelmistokehittäjien korvaaminen, vaan ohjelmistokehityksen toimintamallien, markkinarakenteen ja tietojärjestelmien hankintalogiikan uudistuminen. Mikäli ohjelmistokehityksen kustannusrakenne muuttuu odotetulla tavalla, organisaatioilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet hankkia juuri omia toimintaprosessejaan tukevia räätälöityjä ratkaisuja standardoitujen valmisjärjestelmien rinnalle. Muutoksen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin organisaatioilta uudenlaista suhtautumista tietojärjestelmähankintoihin, ohjelmistoyrityksiltä laajempaa roolia asiakkaiden toimintatapojen kehittämisessä sekä korkeakouluilta kykyä kouluttaa osaajia muuttuvan ohjelmistoteollisuuden tarpeisiin.

Avainsanat: generatiivinen tekoäly, ohjelmistokehitys, ohjelmistoteollisuus, tietojärjestelmät, räätälöidyt ohjelmistot, tuottavuus, digitalisaatio

 

Tekoäly on noussut viime vuosien puhutuimmaksi teknologiaksi. Julkisessa keskustelussa huomio on kuitenkin kohdistunut pääasiassa siihen, korvaako tekoäly ihmisten työpaikkoja tai kuinka paljon yksittäisten työntekijöiden tuottavuus kasvaa. Tätä merkittävämpi muutos on jäänyt vähemmälle huomiolle. 

Vaikka tekoälyn vaikutuksista keskustellaan laajasti, yhteiskunnan suurin rakennemuutos on vasta alkamassa. Yksi toimiala on kuitenkin jo muuttunut perusteellisesti: ohjelmistoteollisuus. Sen työvälineet, toimintaprosessit ja jopa liiketoiminnan taloudelliset pelisäännöt ovat muuttuneet muutamassa vuodessa tavalla, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös muille toimialoille. 

 

Digitalisaation uusi vaihe: tekoäly muuttaa tietotyön logiikkaa 

Tekoäly on suoraa jatkumoa yhteiskunnan digitalisaatiokehitykselle ja elämmekin digitalisaation uutta vaihetta. Kun aiemmissa digitalisaation vaiheissa tieto siirrettiin sähköiseen muotoon ja toimintaprosesseja automatisoitiin, generatiivisen tekoälyn myötä tieto on muuttunut entistä helpommin ja intuitiivisemmin hyödynnettäväksi, ja tekoäly toimii yhä useammin asiantuntijan työparina. Kyse ei ole enää pelkästä uuden työkalun käyttöönotosta, vaan tietotyön toimintalogiikan muuttumisesta. Tutkimusten mukaan suurimmat hyödyt syntyvät vasta silloin, kun organisaatiot uudistavat samanaikaisesti myös toimintatapansa eivätkä pelkästään ota uusia tekoälytyökaluja käyttöön. McKinseyn vuonna 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan 92 prosenttia yrityksistä suunnittelee lisäävänsä tekoälyinvestointejaan, mutta vain yksi prosentti arvioi tekoälyn olevan vielä toiminnallisesti kypsiä integroimaan tekoälyä liiketoimintaprosesseihinsa ja tuottavan merkittäviä liiketoimintahyötyjä. Tutkimuksen mukaan suurin este tekoälyn laajamittaiselle hyödyntämiselle ei ole teknologia vaan organisaatioiden toimintatavat ja johtaminen (Mayer ym., 2025). 

 

Ohjelmistoteollisuus muuttui ensimmäisenä 

Suurten kielimallien kehitys on muuttanut ohjelmistokehittäjien arkea perusteellisesti. Koodarit, ohjelmistosuunnittelijat, järjestelmäarkkitehdit ja kaikki ohjelmistojen suunnittelussa mukana olevat hyödyntävät nyt tekoälyä erittäin laajasti ohjelmistojen suunnittelussa, toteutuksessa, testaamisessa, dokumentoinnissa ja ylläpidossa. Muutos on ollut poikkeuksellisen nopea. Vielä muutama vuosi sitten tekoälyä kokeiltiin yksittäisissä työtehtävissä, kun taas nykyään sen käyttö on ohjelmistoyrityksissä muodostunut osaksi normaalia ohjelmistokehitysprosessia. DORA:n vuonna 2025 julkaistun tutkimuksen mukaan noin 90 prosenttia ohjelmistoalan ammattilaisista hyödyntää tekoälyä osana työtään ja yli 80 prosenttia arvioi sen parantaneen tuottavuuttaan. (DeBellis ym., 2025). Muutos on ollut niin nopea, että tämä 2025 julkaistu tutkimuskin on jo todennäköisesti vanhentunut. Ohjelmistoalan kanssa käydyissä keskusteluissa on käynyt ilmi, kuinka käyttö on entisestään laajentunut vielä vuoden 2026 aikana. 

 

Tekoäly ei vähennä ohjelmistotyötä vaan muuttaa sen sisältöä 

Moni tulkitsee tämän tarkoittavan sitä, että ohjelmistokehittäjiä tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän. Jos tilannetta tarkastellaan tarkemmin, voidaan tulla täysin päinvastaiseen päätelmään. Tekoäly ei ensisijaisesti vähennä ohjelmistokehittäjien tarvetta. Se muuttaa ohjelmistokehityksen taloudelliset pelisäännöt. Kun yksi asiantuntija pystyy tekoälyn avulla tuottamaan, kehittämään ja ylläpitämään aiempaa enemmän ohjelmistokoodia, muuttuvat samalla ohjelmistokehityksen kustannusrakenne, kilpailuasetelma ja ansaintalogiikka. Tekoälyn tuoma tehokkuus tulee siis väistämättä vaikuttamaan ohjelmistotyön kustannuksiin. Tämä mahdollistaa sen, että samalla investoinnilla voidaan tuottaa aiempaa enemmän toiminnallisuuksia tai vastaavasti saavuttaa sama lopputulos pienemmillä resursseilla. Kehittäjän työn sisältö painottuu yhä enemmän asiakkaan toiminnan ymmärtämiseen, järjestelmäarkkitehtuuriin, kokonaisuuksien suunnitteluun, laadunvarmistukseen ja tekoälyn tuottaman ratkaisun arviointiin. Ohjelmistokoodin kirjoittaminen ei katoa, mutta siitä tulee aiempaa pienempi osa ohjelmistokehittäjän työtä. Tätä kehityssuuntaa tukee Cui ym. (2025) tutkimus, jossa analysoitiin 4 867 ohjelmistokehittäjän työskentelyä Microsoftilla, Accenturella ja eräässä Fortune 100 -yrityksessä. Tutkimuksen mukaan generatiivisen tekoälyn käyttö lisäsi kehittäjien suorituskykyä keskimäärin noin 26 prosenttia. Suurimmat hyödyt havaittiin vähemmän kokeneilla ohjelmistokehittäjillä, mikä viittaa siihen, että tekoäly automatisoi erityisesti sellaisia tehtäviä, joita työuran alkuvaiheessa olevat asiantuntijat ovat perinteisesti tehneet (Cui ym., 2025). 

Ohjelmistoteollisuuden nopea tekoälyn käyttöönotto on näkynyt myös ammattikorkeakouluissa tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille. Muutamassa vuodessa tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn opiskelijoiden harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen saatavuus heikkeni merkittävästi. Keskusteluissa ohjelmistoyritysten kanssa syy on ollut varsin selvä: tekoäly hoitaa nykyisin suuren osan niistä ohjelmointitehtävistä, joita aiemmin annettiin uransa alkuvaiheessa oleville ohjelmistokehittäjille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ohjelmistoalan työ olisi vähenemässä. Päinvastoin. Työn sisältö muuttuu. Asiantuntijat voivat keskittyä entistä enemmän kokonaisuuksien suunnitteluun, asiakkaiden liiketoiminnan ymmärtämiseen ja tekoälyn ohjaamiseen. Samalla koulutusorganisaatioiden on uudistettava opetustaan siten, että valmistuvat osaajat hallitsevat uudenlaiset työvälineet heti työuransa alusta lähtien ja että opetus kohdistuu niihin osa-alueisiin ja tehtäviin, jotka ohjelmistoalan ammattilaiselle ovat muuttuneessa maailmassa tärkeitä. 

Todellinen murros ei kuitenkaan koske ohjelmistoyrityksiä vaan niiden asiakkaita. Tämä on keskeinen syy, miksi ohjelmistoalalla on valtavasti töitä myös tulevaisuudessa. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, on pitkään kamppailtu tietojärjestelmien kanssa, jotka eivät tue organisaatioiden toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Monet nykyiset järjestelmät ovat syntyneet digitalisoimaan olemassa olevia toimintamalleja sen sijaan, että toimintaprosessit olisi suunniteltu kokonaan uudelleen. Tämän seurauksena organisaatiot ovat usein joutuneet mukauttamaan omaa toimintaansa tietojärjestelmän ehdoilla. 

 

Ohjelmistoteollisuuden muutos palauttaa räätälöidyt tietojärjestelmät ja pienet ohjelmistotalot kilpailukykyisiksi 

Ohjelmistomarkkina on keskittynyt voimakkaasti suurille kansainvälisille ohjelmistotoimittajille. Kehitykseen on ollut hyvät perusteet. Laajojen järjestelmien kehittäminen, ylläpito, tietoturva ja jatkuva kehittäminen ovat vaatineet niin suuria investointeja, että pienillä ohjelmistotaloilla ei ole ollut realistisia mahdollisuuksia kilpailla samoista hankkeista. Organisaatiot ovatkin suosineet mahdollisimman laajasti käytössä olevia valmisratkaisuja, joiden toimivuudesta ja jatkuvuudesta on ollut näyttöä useista käyttöympäristöistä. Juuri tässä kohtaa tekoäly voi muuttaa ohjelmistomarkkinoiden toimintaa radikaalisti. On perusteltua arvioida, että tekoälyn kasvattama ohjelmistokehityksen tuottavuus voi merkittävästi vahvistaa myös pienempien ohjelmistotalojen kilpailukykyä. Kun ohjelmistojen kehittäminen ja ylläpito vaativat aiempaa vähemmän resursseja, myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus kilpailla aiempaa laajemmista järjestelmäkokonaisuuksista. Tätä tukevat sekä DORA:n tutkimus että McKinseyn analyysi ohjelmistokehityksen uudistumisesta tekoälyn aikakaudella. McKinseyn tutkimuksessa havaittiin, että tekoälyä systemaattisesti hyödyntäneet ohjelmisto-organisaatiot saavuttivat merkittäviä parannuksia tuottavuudessa, ohjelmistojen laadussa, asiakaskokemuksessa ja markkinoillepääsyn nopeudessa. Keskeinen havainto oli, että suurimmat hyödyt syntyivät organisaatioissa, jotka muuttivat samalla työnjakoa, rooleja ja toimintamalleja eivätkä ainoastaan ottaneet käyttöön uusia työkaluja (Relyea ym., 2025; DeBellis ym., 2025). Jos tämä kehitys toteutuu odotetulla tavalla, kilpailuetu ei enää synny ensisijaisesti yrityksen koosta tai henkilöstömäärästä. Kilpailuetu syntyy osaamisesta, kyvystä hyödyntää tekoälyä tehokkaasti sekä syvällisestä ymmärryksestä asiakkaan toiminnasta. 

Tämä avaa suomalaisille ohjelmistotaloille merkittävän mahdollisuuden. Suomessa on korkeatasoista ohjelmisto-osaamista ja vahvaa toimialaosaamista, mutta ohjelmistomarkkina on pitkään suosinut suuria kansainvälisiä toimittajia. Mikäli ohjelmistokehityksen tuottavuus jatkaa kasvuaan nykyiseen tapaan, voivat myös pienemmät suomalaiset ohjelmistoyritykset tarjota kilpailukykyisiä ratkaisuja aiempaa suurempiin ja vaativampiin hankkeisiin. 

Erityisen suuri vaikutus tällä voi olla julkisella sektorilla. Suomessa käytetään vuosittain huomattavia summia tietojärjestelmien hankintaan ja ylläpitoon. Samalla julkisia tietojärjestelmiä kritisoidaan usein niiden korkeista kustannuksista, jäykkyydestä ja hitaasta kehityksestä. Mikäli tekoälyn muuttama kustannusrakenne mahdollistaa aiempaa edullisemman ohjelmistokehityksen, voidaan myös julkisen sektorin tietojärjestelmähankintoja tarkastella uudesta näkökulmasta. 

 

Mitä muutos edellyttää organisaatioilta? 

Sen sijaan, että organisaatiot mukauttaisivat toimintansa valmiisiin ohjelmistoihin, voidaan tietojärjestelmiä rakentaa nykyistä paremmin organisaatioiden omia prosesseja tukeviksi. Samalla voidaan automatisoida merkittävä määrä sellaisia työvaiheita, jotka nykyisin edellyttävät paljon manuaalista käsittelyä. Näin voidaan parantaa sekä työn laatua että tuottavuutta. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan toteudu itsestään. Organisaatioiden on uskallettava arvioida tietojärjestelmähankintojaan uudella tavalla. Kun aiemmin on aina lähtökohtaisesti hankittu ”muidenkin toimijoiden käyttämä” turvallinen ohjelmistoratkaisu, tulee organisaatioiden nyt uskaltaa hankkia myös pienempiä, omalle organisaatiolle räätälöityjä ratkaisuja.  Usean vuosikymmenen ajan ohjelmistomarkkina on kehittynyt kohti standardoituja valmisratkaisuja. Tekoäly voi kuitenkin kääntää kehityksen osittain takaisin. Kun räätälöinnin kustannukset alenevat merkittävästi, organisaatiot voivat jälleen hankkia juuri omaa toimintaansa tukevia järjestelmiä ilman aiempaa kustannusrasitetta. Jos näin käy, ohjelmistomarkkina voi siirtyä takaisin kohti hajautetumpaa mallia, jossa räätälöidyt ratkaisut eivät enää ole poikkeus vaan monessa tilanteessa taloudellisesti perusteltu vaihtoehto. 

Ohjelmistoyritysten on puolestaan siirryttävä pelkästä ohjelmistokehityksestä asiakkaiden toimintatapojen kehittämiseen. Teknologian rinnalla on kehitettävä myös organisaatioiden prosesseja sekä huolehdittava tietoturvasta, kyberturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta. 

Myös korkeakouluilla on keskeinen tehtävä. Niiden on koulutettava sekä uuden sukupolven ohjelmistokehittäjiä että muiden alojen asiantuntijoita, jotka ymmärtävät, miten tekoälyä voidaan hyödyntää organisaatioiden toiminnan kehittämisessä ja miten uudenlaisia teknologiaratkaisuja kannattaa hankkia.

Seuraavaksi muuttuvat kaikki toimialat 

Ensimmäisenä tekoäly muutti ohjelmistoteollisuuden. Seuraavaksi muuttuvat kaikki ne toimialat, joiden toimintaa ohjelmistot ohjaavat, käytännössä lähes koko yhteiskunta. Suurin kysymys ei ole, vähentääkö tekoäly ohjelmistokehittäjien määrää. Todellinen kysymys on, ymmärtävätkö organisaatiot riittävän nopeasti, että ohjelmistokehityksen taloudelliset pelisäännöt ovat muuttuneet. Ne organisaatiot, jotka tunnistavat tämän ensimmäisinä, eivät saa käyttöönsä vain parempia tietojärjestelmiä. Ne rakentavat samalla kilpailuedun, jota on myöhemmin vaikea saavuttaa. Samalla Suomella on mahdollisuus synnyttää uuden sukupolven ohjelmistoteollisuus, joka ei kilpaile työvoiman määrällä vaan tekoälyn mahdollistamalla tuottavuudella, syvällä toimialaosaamisella ja kyvyllä rakentaa aidosti asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja.