​​Energiayhteisömallilla kannattavuutta maatilan aurinkosähköinvestointiin​ – Energiayhteisömallit ja case maatila

1. Tiivistelmä

Selvitys tarkastelee energiayhteisömallien mahdollisuuksia parantaa erityisesti maatilojen aurinkosähköinvestointien kannattavuutta. Suomessa käytännössä toimivin malli on kiinteistön sisäinen energiayhteisö, jossa yhden sähkönkäyttöpaikan tuotanto voidaan jakaa hyvityslaskennalla muille kiinteistön sähkönkäyttöpaikoille. Kiinteistörajat ylittäviin ja hajautettuihin energiayhteisöihin liittyy vielä sääntelyllisiä ja markkinarakenteellisia rajoitteita.  

Case-tarkastelussa hyödynnettiin Kokemäellä sijaitsevan maatilan kolmen eri sähkönkäyttöpaikan vuoden 2025 kulutustietoja ja simuloitiin niitä vasten 10–50 kilowatin vertikaalisten AgriPV-järjestelmien tuotantoa. Aktiivisten asiakkaiden ryhmä -malli ja hyvityslaskenta kasvattivat kaikissa järjestelmäkoissa aurinkosähkön omakäyttöosuutta ja tilan omavaraisuusastetta. Esimerkiksi 30 kilowatin järjestelmällä omakäyttöosuus nousi 66,2 prosentista 84,6 prosenttiin ja omavaraisuusaste 16,0 prosentista 26,7 prosenttiin. Hyvityslaskennalla päästiin lähelle käyttöpaikkojen yhteiskulutukseen perustuvaa teoreettista optimia. Tulosten perusteella noin 30 kilowatin järjestelmä vaikuttaa tilalle tarkoituksenmukaiselta ja mahdollistaisi noin 80 prosentin omakäyttöosuuden ilman sähkövarastoa. 

 

2. Johdanto 

Asennettaessa aurinkosähköjärjestelmä kiinteistöön kuten taloyhtiöön tai maatilalle, joilla on saman sähköliittymän takana käytössään useampia sähkönkäyttöpaikkoja, on valittava mihin sähkönkäyttöpaikkaan aurinkosähköjärjestelmä kytketään. Tällöin oma sähköntuotanto voidaan hyödyntää omaan käyttöön vain kyseisen sähkönkäyttöpaikan takana olevassa kiinteistön sähköverkon osassa oman tuotannon ylijäämän siirtyessä edulliselle spot-hinnalla verkkoon. Energiayhteisömallia soveltamalla ylijäämä voidaan sen sijaan jakaa kiinteistön muidenkin sähkökäyttöpaikkojen kulutukseen nostaen investoinnin kannattavuutta. 

Julkaisun tarkoituksena on selventää energiayhteisön mahdollisuuksia useamman sähkönkäyttöpaikan omaavien eri kiinteistöjen kuten maatilojen sisällä ja niiden välillä soveltaen energiayhteisömalleja. Energiayhteisö on eri toimijoiden, kuten energiaa kuluttavien tai tuottavien kiinteistöjen yhteenliittymä, jonka puitteissa voidaan hyödyntää yhteisiä jaettuja sähkön- ja lämmöntuotannon ja energian varastoinnin resursseja kuten vaikka yhteisön omaa aurinkovoimalaa, akustoa tai lämpövaraajaa (Elenia ja VTT, 2024). 

Energiayhteisöt ovat yksi kiinnostavimmista tavoista lisätä kiinteistöjen energiaomavaraisuutta, hyödyntää paikallista uusiutuvaa energiaa ja pienentää kiinteistöjen energiakustannuksia. Suomessa energiayhteisöjen kehitys on kuitenkin ollut säädösten vuoksi epätasaista: kiinteistön sisäiset energiayhteisöt ovat käytännössä mahdollisia ja käytössä, mutta kiinteistörajat ylittävät ja erityisesti hajautetut energiayhteisöt ovat edelleen lainsäädännöllisesti ja markkinarakenteellisesti haastavia. (Elenia, 2026)

3. Energiayhteisömallit Suomessa 

Seuraavana on esiteltynä lyhyesti kolme energiayhteisömallia ja kerrottu niiden toimintaperiaatteesta, nykytilasta, hyödyistä ja rajoitteista. Kuvassa 1 on esitetty energiayhteisöjen luokittelua ja katkoviivalla on ympyröitynä mallit, jotka ovat käytännössä mahdollisia toteuttaa ja joita on käytössä (Motiva, 2026).

 

3.1 Kiinteistön sisäinen energiayhteisö 

Kiinteistön sisäinen energiayhteisö on esim. taloyhtiöille, kauppakeskuksille ja kampusalueille sopiva malli, missä itse tuotettu energia jaetaan saman kiinteistön alueella energiayhteisöön liittyneille osakkaille. Esimerkiksi kerrostalon katolle asennetaan aurinkosähköjärjestelmä, jonka tuotannon ylijäämäsähkö jaetaan talon asuntojen ja asukkaiden kesken. Tämä on erittäin järkevä ja myös jonkin verran käytetty tapa hyödyntää aurinkoenergiaa taloyhtiössä, jonne voidaan sopivan tilan puolesta investoida isompikin aurinkosähköjärjestelmä, mutta jonka tuotto olisi ylimitoitettua pelkän kiinteistösähkön kulutuksen (hissit, valot, pesutupa ym.) kattamiseen. (Motiva, 2026.) 

Energiayhteisön avulla oman tuotannon sähköä voidaan hyödyntää kiinteistösähkön lisäksi yhteisön osakkaiden omaan sähkönkulutukseen. Hyötynä on, että hyvityslaskennan ansiosta energiayhteisön jäsenten ei tarvitse maksaa yhteisön järjestelmän tuottaman sähkön siirrosta, vaikka sähkö fyysisesti kulkisikin yleisen jakeluverkon kautta. Toinen hyvä puoli on, että isomman järjestelmän investointikustannukset tuotantoyksikköä kohti (esim. aurinkosähkölle €/kWp) ovat pienemmät. (Motiva, 2026.) 

Maatilan kannalta kiinnostavin vaihtoehto on ns. aktiivisten asiakkaiden ryhmä, johon liittyvää sääntelyä voidaan soveltaa myös yksittäiseen loppukäyttäjään, jos loppukäyttäjän tuotantolaitteisto tai sähkövarasto on varustettu jakeluverkon erillisellä mittauslaitteistolla. Yhden loppukäyttäjän aktiivisten asiakkaiden ryhmän voi muodostaa esimerkiksi maatila, jossa on useampia sähkönkäyttöpaikkoja saman sähköliittymän takana (katso case esimerkki, luku 4). Aktiivinen asiakas on määritelty asetuksessa 767/2021 ”Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta” (Motiva, 2026.) 

Hyödynjako energiayhteisön yhteisestä tuotannosta voidaan käytännössä toteuttaa joko takamittaroinnilla ja taloyhtiön oman laskennan kautta tai yleisemmin virtuaalisesti hyvityslaskennan avulla, jolloin paikallinen sähköverkkoyhtiö/datahub-palvelu tarjoaa laskentapalvelun. Kuva 2 koostaa kiinteistön sisäiseen energiayhteisöön ja sen variaatioihin liittyviä asioita. Lisätietoja aiheesta löydät Motivan sivuilta. (Motiva, 2026.)

 

 

Nykytila Suomessa 

• Käytössä ja teknisesti hyvin toteutettavissa ja osa sähköverkkoyhtiöistä tarjoaa ohjeistusta sivuillaan. 

• Fingridin Datahub-järjestelmän ja hyvityslaskentapalvelun ansiosta sähköntuotanto voidaan jakaa ja kohdistaa eri sähkönkäyttöpaikoille, kuten asunnoille saman kiinteistön sisällä, jotka ovat yhden ja saman paikallissähköverkkoliittymän alla. Hyvityslaskentapalvelu on maksuton. (Vantaan energia, 2026.) 

• Hyvityslaskennan piirissä olevia energiayhteisöjä oli toukokuun lopussa 2026 Suomessa 439 kpl ja vuoden 2025 kesäkuun lopussa 389 kpl (Fingrid, 2026). Suomessa on noin 90 000 taloyhtiötä eli vain noin puoli prosenttia niistä on hyödyntänyt energiayhteisömallia (MML, 2026). 

• Myös yhden omistajan kiinteistöt, joilla on useampi sähkökäyttöpaikka voivat hyödyntää hyvityslaskentaa muodostamalla ”aktiivisten asiakkaiden ryhmän” (Motiva, 2026). Näiden osuus hyvityslaskennan piirissä olevista ei ole tiedossa, mutta on todennäköisesti hyvin pieni. 

• Käytännössä ainoa toimiva ja säädännöllisesti tuettu energiayhteisömalli Suomessa.  

Keskeiset hyödyt 

• Helppo toteuttaa. 

• Ei vaadi sähköverkon rakenteellisia muutoksia. 

• Maksimoi oman tuotannon hyödyntämisen ilman akustoratkaisuja. 

Rajoitteet 

• Energiaa ei voida jakaa naapurikiinteistöille ilman erillisiä järjestelyjä.

3.2 Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö 

Tämän mallin mukaisesti energiayhteisöön (kulutuspaikka) voidaan liittää erillisellä rakennettavalla sähkönsiirtolinjalla naapurikiinteistöllä sijaitseva sähköntuotantolaitos esim. aurinkovoimala. Ajatuksena mahdollistaa energiayhteisön oma tuotanto siihen paremmin soveltuvalla välittömässä läheisyydessä olevan toisen kiinteistön alueella. Mikäli erillisellä linjalla halutaan yhdistää samaa tuotantoa useampaan kiinteistöön, pitää jokaisella kulutuspaikalla olla sähköteknisesti erotettavissa oleva osa esim. aurinkovoimalan paneeleista ja oma invertterinsä, mitä kautta kyseinen paneelisto ja tuotanto on liitettynä kiinteistön kulutuspaikkaan. (Motiva, 2026.) 

Sähkömarkkinalakikin tai paremminkin hallituksen hyväksytty muutosesitys tarkentaa, ettei erillinen linja saa muodostaa rengasyhteyttä sähköverkkoon tai sähköverkkojen välille, eikä sillä voida yhdistää kahta tai useampaa jakeluverkkoon liitettyä sähkönkäyttökohdetta toisiinsa (HE 45/2025 vp).  

1.1.2026 voimaan tulleen sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuutta koskevan sääntelyn mukaan energiayhteisön sähkönkäyttökohteeseen voidaan nyt yhdistää kaiken kokoisia voimalaitoksia aiemman ”pienimuotoisessa sähköntuotannossa” eli max. 2 MW rajauksen poistuttua. Toisena oleellisena muutoksena on, että jatkossa paikallisen hankkeen suunnittelua ja etenemistä voi helpottaa uutena kohtana mahdollisuus hakea Energiavirastolta ennakkotietoa sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuustarpeesta. Erillislinja on tarkoitettu lähtökohtaisesti kulutuksen suoraa sähköntoimitusta varten, mutta sähkön siirtäminen sähköverkkoon sähköliittymän kautta on täysin sallittua esimerkiksi ylituotanto- ja huoltotilanteissa. (Energiavirasto, 2026.)  

Jos toiminta edellyttää sähköverkkolupaa sähköverkkoyhtiöiden tapaan, ei yksittäinen maatila voi edes hakea sitä vaan on oltava yhteisö tai laitos. Lisäksi luvan hakijaa koskevat lukuisat vaatimukset hakijan organisaatiosta, johdosta ja pätevästä henkilöstöstä ym. (Sähkömarkkinalaki 588/2013, 1 luku 6 §.) Näin ollen esimerkiksi maatilojen muodostama energiayhteisö ei varmastikaan lähtökohtaisesti halua ryhtyä verkon sähköverkkoluvalliseksi toimijaksi etsiessään energiaratkaisuja yhteisölleen ja siksi on hyvä, että paikallisen energiayhteisön mahdollisesta luvan tarpeesta ja reunaehdoista voi saada ennakkopäätöksen.  

Nykytila Suomessa 

• Käytännössä malli ei eroa kiinteistön sisäisen energiayhteisön mallista juurikaan. Tässäkin yleisen sähköverkon suuntaan voi olla vain yksi liittymä, vaikka kiinteistöjä olisikin mukana useampia energiayhteisössä ja yhdistettynä osin erillisen kiinteistörajan ylittävän siirtolinjan kautta. 
• Mahdollistaa kuitenkin esimerkiksi useamman oman sähköliittymänsä omaavan kiinteistön yhteisomisteisen sähkövoimalan, kunhan kunkin kulutukseen tuotettu sähkö on sähköteknisesti erillään toisistaan.  

3.3 Hajautettu energiayhteisö 

Hajautettua energiayhteisöä Suomen lainsäädäntö ei vielä toistaiseksi tunnista, mutta termiä käytetään kuitenkin yleisesti kuvaamaan energiayhteisöjä, joissa sähkön tuotanto ja kulutus sijoittuvat eri kiinteistöille ja tuotanto yhdistetään kulutukseen yleisen sähkön siirtoverkon kautta. Hajautettua energiayhteisöä voidaan kutsua myös virtuaaliseksi energiayhteisöksi. Siinä energiayhteisö hyödyntää sähkön siirrossa sähköverkkoyhtiön siirtoverkkoa. Tämä on toivon mukaan tulevaisuudessa käytännössä mahdollista myös Suomessa kuten jo muutamassa muussa Euroopan maassa. 

 

4. Case esimerkki: Maatila Aktiivisten asiakkaiden ryhmänä 

Esimerkkinä on Kokemäellä sijaitseva todellinen maatila, jolla on käytössään samalla kiinteistöllä yhden sähköliittymän takana kolme erillistä sähkönkäyttöpaikkaa (2 kpl 3x63 A ja 1 kpl 3x35 A). Tässä ne nimettiin seuraavasti: Tuotantolaitteet, Kylmälaitteet sekä Asuinrakennukset ym. Liittymien yhteenlaskettu sähkönkulutus vuosittain on noin 100 000 kWh.  

Aktiivisten asiakkaiden ryhmä mainitaan yhtenä mahdollisuutena tämän tyyppiselle maatilalle soveltaa hyvityslaskentaa saadakseen paremman hyödyn esimerkiksi tilalle asennettavasta aurinkosähkövoimalasta. Tässä case esimerkissä selvitettiin tarkemmin tämän potentiaalia seuraavaksi kuvatun esimerkkilaskelman ja vertailun kautta. 

4.1 Tilan sähkönkulutus 

Käytössä oli todelliset maatilan vuoden 2025 varttikohtaiset sähkönkulutustiedot tilan kolmen eri sähkönkäyttöpaikan osalta. Esimerkkivuoden todellinen kokonaissähkönkulutus ja osuudet olivat seuraavat: 

• KP1, Asuinrakennukset ym.: 40 331 kWh (43,8 %) 

• KP2, Tuotantolaitteet: 29 052 kWh (31,6 %) 

• KP3, Kylmälaitteet: 22 663 kWh (24,6 %) 

• Yhteensä: 92 046 kWh (100 %) 

Kuvassa 3 näkyy tilan sähkönkulutuksen kuukausitason profiili mistä nähdään hyvin, että tilan sähkönkulutus painottuu heinä-syyskuulle.