Meriteollisuuden muuttuva toimintaympäristö – arktinen ulottuvuus

Uudet meriteollisuuden sopimukset meriklusterin toiminnan taustalla

Yhdysvaltojen vuonna 2025 julkaisema Maritime Action Plan (MAP) sekä Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan välinen ICE Pact -yhteistyö ovat nostaneet arktisen meriteollisuuden uudelleen kansainvälisen turvallisuus- ja teollisuuspolitiikan keskiöön. MAP-ohjelman keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Yhdysvaltojen meriteollista tuotantokapasiteettia, työvoiman osaamista ja kansainvälisiä kumppanuuksia vastauksena kiristyneeseen geopoliittiseen kilpailuun erityisesti arktisilla alueilla (The White House, 2025).

ICE Pact (Icebreaker Collaboration Effort) perustuu Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan vuonna 2024 allekirjoittamaan yhteistyöjärjestelyyn, jonka tavoitteena on vahvistaa jäänmurtajien suunnittelua, rakentamista ja arktista osaamista sekä kehittää maiden välistä teollista yhteistyötä (Government of Canada, 2024; Valtioneuvosto, 2024).

Samalla avautuu uusia kasvavia mahdollisuuksia suomalaiselle tutkimukselle, innovaatiotoiminnalle ja yritysyhteistyölle. Erityisen kiinnostavaksi nousee kaksoiskäyttöteknologioiden rooli, sillä tulevaisuuden meriteolliset ratkaisut palvelevat yhä useammin sekä siviili- että turvallisuustarpeita, onnistuneesti tiiviissä yhteistyössä.

Uusi merialan normaali

Euroopassa käydyssä keskustelussa on viime vuosina korostettu julkisen sektorin, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä erityisesti huoltovarmuuden, resilienssin ja kriittisen infrastruktuurin kehittämisessä. Meriteollisuudessa tämä näkyy kasvavana tarpeena rakentaa monialaisia innovaatioekosysteemejä, joissa eri toimijat täydentävät toistensa osaamista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Perinteisesti laivanrakennus on nähty erillisenä teollisuudenalana, jonka tuotokset ovat joko kaupallisia aluksia tai sotilaskäyttöön tarkoitettuja järjestelmiä. Nykyisessä geopoliittisessa toimintaympäristössä tämä raja on kuitenkin hämärtymässä, meriteollisuuden tuotteiden kaksoiskäyttö-normaalius on saanut uuden määritelmän. Arki on muokkautunut sodan jaloissa uudenlaiseksi turvallisuusymmärrykseksi ja arkisista normaaleista on kasvanut elintärkeitä tarpeita, joiden varmistamiseksi on jokaisen tehtävä osuutensa. Arktisen alueen merkityksen kasvu, huoltovarmuuden korostuminen sekä meriliikenteen digitalisoituminen ovat synnyttäneet uudenlaisen toimintamallin, jossa samat teknologiat voivat tukea useita eri tahojen käyttötarkoituksia samanaikaisesti.

Suomella on tässä kehityksessä poikkeuksellisen vahva asema. Maamme pitkä kokemus talvimerenkulusta, jäänmurtajateknologiasta, merilogistiikasta sekä meriteollisuuden digitaalista ratkaisuista muodostaa osaamiskokonaisuuden, jolle globaalisti löytyy kasvavaa kysyntää. Suomen vahvuuksia ovat pitkäaikainen kokemus vaativista talviolosuhteista, korkeatasoinen meritekninen osaaminen sekä turvallisuusviranomaisten, tutkimusorganisaatioiden ja teollisuuden välinen yhteistyö. Nämä tekijät muodostavat kilpailuedun, jonka merkitys korostuu arktisen toimintaympäristön strategisen merkityksen kasvaessa.

Kaksoiskäyttöteknologiat osana merellistä turvallisuutta

Kaksoiskäyttöteknologioilla tarkoitetaan teknologioita, tuotteita tai järjestelmiä, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustus- tai turvallisuustarkoituksissa. Euroopan unionissa kaksoiskäyttötuotteiden sääntely perustuu EU:n kaksoiskäyttöasetukseen (EU 2021/821), jonka mukaan sama teknologia voi palvella samanaikaisesti kaupallisia ja strategisia käyttötarpeita.

Meriliikenteessä tällaisia ovat esimerkiksi satamien kyberturvallisuusjärjestelmät, merialueiden valvontateknologiat, jääolosuhteiden analysointiin liittyvät digitaaliset työkalut sekä autonomisten alusten ohjausjärjestelmät. Näissä kaikissa osa-alueissa on tutkimuksellisesti moniulotteisia mahdollisuuksia.

Arktisessa toimintaympäristössä näiden järjestelmien merkitys korostuu. Kaupallinen laivaliikenne, energiakuljetukset, tutkimustoiminta ja viranomaisten tehtävät hyödyntävät usein samoja tietojärjestelmiä, viestintäverkkoja ja navigointiratkaisuja. Samalla ne muodostavat kriittisen infrastruktuurin, jonka toimintavarmuus vaikuttaa sekä talouteen että kansalliseen turvallisuuteen. Pohjoinen ulottuvuus muodostuu mahdollisuudeksi, jota kannattaa hyödyntää.

Suomalaiselle tutkimus- ja kehitystoiminnalle tämä tarjoaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja, jotka lisäävät meriliikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja kestävyyttä samanaikaisesti. Tällaiset innovaatiot ovat erityisen kiinnostavia kansainvälisesti useassa maassa, jotka etsivät keinoja kasvattaa arktista läsnäoloaan nopeasti, mutta kustannustehokkaasti.

Uusia tutkimusavauksia arktiseen toimintaympäristöön

Yksi lupaavimmista tutkimusalueista liittyy merellisen reaaliaikaisen tilannekuvan muodostamiseen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi tekoälypohjaisten jää- ja reittioptimointijärjestelmien kehittämistä arktiseen liikenteeseen, autonomisten valvonta- ja huoltoalusten pilotointia ja simulaatiopohjaista pilotointia eri merialueilla sekä satamien digitaalisten kaksosten hyödyntämistä operatiivisen tehokkuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi suomalainen simulaatio-osaaminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää kansainvälisille toimijoille koulutus- ja testausympäristöjä, joissa uusia teknologioita voidaan arvioida ennen käyttöönottoa erilaisissa merisää ja alueolosuhteissa. Tällaisissa ratkaisuissa yhdistyvät suomalaisen meriteollisuuden vahvuudet: arktinen osaaminen, digitalisaatio, turvallisuus sekä käytännön operatiivinen kokemus.

Yksi lupaavimmista tutkimusalueista liittyy merellisen tilannekuvan muodostamiseen. Kansainvälisessä tutkimuksessa Maritime Domain Awareness (MDA) nähdään keskeisenä keinona yhdistää satelliittihavaintoja, AIS-liikennetietoja, säädataa sekä sensorijärjestelmien tuottamaa tietoa turvallisuuden, logistisen tehokkuuden ja ympäristöseurannan parantamiseksi (IMO, 2023; EMSA, 2024).

Tekoälyyn perustuvat analytiikkaratkaisut voivat yhdistää satelliittidataa, sää- ja jääennusteita sekä alusten liikennetietoja kokonaisvaltaiseksi tilannekuvaksi. Tällaiset järjestelmät auttavat optimoimaan merikuljetuksia, vähentämään energiankulutusta ja parantamaan turvallisuutta haastavissa ilma ja jääolosuhteissa tai tilanteissa, jotka vastaavat poikkeusoloja.

Toinen merkittävä kehityssuunta liittyy autonomisiin ja etäohjattuihin aluksiin. Suomessa on tutkittu autonomisen meriliikenteen mahdollisuuksia, ja tätä osaamista voitaisiin hyödyntää myös arktisiin tehtäviin suunniteltujen huolto- ja valvonta-alusten suunnittelussa sekä operoinnissa. Tulevaisuudessa autonomiset järjestelmät voivat täydentää perinteisiä jäänmurtajia sekä tarjota uusia ratkaisuja esimerkiksi ympäristön seurantaan, infrastruktuurin tarkastuksiin ja pelastus ja tai luotsaustoimintaan. Simulaatioympäristöt ja keskuksen tarjoavat tähän erilaisia oppimisympäristöjä ja mahdollisuuksia. Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Länsirannikon koulutus OY.n yhteinen merialan simulaatioympäristö Rauma Maritime Training Center vastaa tähän kysyntään. Simulaatioympäristöt mahdollistavat uusien teknologioiden testaamisen, henkilöstön kouluttamisen sekä operatiivisten toimintamallien kehittämisen ennen käyttöönottoa todellisessa toimintaympäristössä.

Merkittäviä mahdollisuuksia löytyy myös satamien digitalisaatiosta. Älykkäät satamaratkaisut voivat tehostaa tavaravirtoja tai toimia ns. satamakeskeisesti ilman isoja logistiikkakeskuksia tai välivarastointia, vähentää päästöjä ja samalla parantaa kykyä tunnistaa turvallisuusuhkia.

Suomi ja Satakunta kumppanina maailmalle

Yhdysvaltojen Maritime Action Plan (MAP) korostaa meriteollisen kapasiteetin vahvistamista, työvoiman kehittämistä ja kansainvälisten kumppanuuksien hyödyntämistä. Suomen näkökulmasta tämä merkitsee mahdollisuutta siirtyä perinteisestä laivatoimituksista kohti korkean lisäarvon osaamisen, tutkimuksen ja teknologian vientiä.

Suomalaiset merialankoulutusta ja tutkimusta tuottavat korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja yritykset voisivat muodostaa yhteistyöverkostoja, joiden tavoitteena olisi kehittää arktiseen toimintaympäristöön soveltuvia digitaalisen meriteollisuuden ratkaisuja. Erityisen kiinnostavia teemoja ovat tekoäly, kyberturvallisuus, energiatehokkuus, autonominen meriliikenne sekä älykkäät satamajärjestelmät.

Samalla yhteistyö voisi vahvistaa Suomen asemaa kansainvälisenä arktisen osaamisen keskuksena yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Canadan kanssa.

Meriteollisuuden kasvu edellyttää osaamisen ja liiketoimintakyvykkyyksien vahvistamista

Teknologinen kehitys ja kansainväliset investoinnit eivät yksin riitä varmistamaan suomalaisen meriteollisuuden kilpailukykyä. Alan kasvu edellyttää myös meriliikenteen, satamatoimintojen ja merilogistiikan osaamisen määrätietoista kehittämistä. Laivojen, satamien ja merellisten järjestelmien suunnittelu ja rakentaminen muodostavat kokonaisuuden, jossa teknologinen osaaminen, operatiivinen toiminta ja liiketoimintaymmärrys ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa.

Meriteollisuuden tulevaisuus tarvitsee yhä enemmän asiantuntijoita, jotka ymmärtävät paitsi teknisiä ratkaisuja myös meriliikenteen toimintaympäristöä, kansainvälisiä logistiikkaketjuja, satamien digitalisoitumista sekä huoltovarmuuden ja turvallisuuden vaatimuksia. Tämä korostaa koulutuksen ja jatkuvan osaamisen kehittämisen merkitystä kaikilla koulutusasteilla. Samalla korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä tulee vahvistaa, jotta osaaminen vastaa nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.

Meriteollisuuden kilpailukyky rakentuu yhä enemmän myös liiketoimintaosaamisen varaan. Pelkkä alusten rakentaminen ei enää riitä, vaan yritysten tulee tarkastella laajemmin arvoketjuja, palveluliiketoimintaa, kansainvälisiä kumppanuuksia sekä uusia markkina-avauksia. Erityisesti kaksoiskäyttöteknologioiden ja arktisten ratkaisujen kohdalla menestys edellyttää kykyä yhdistää teknologinen kehitys, kaupallinen ajattelu ja strateginen ennakointi.

Tulevaisuudessa meriteollisuuden strateginen kehittäminen vaatii entistä laajempaa näkökulmaa, jossa tarkastellaan samanaikaisesti teollisuuspolitiikkaa, turvallisuusympäristön muutoksia, työvoiman saatavuutta, osaamisen kehittämistä sekä kansainvälisiä yhteistyömalleja. Näin voidaan varmistaa, että Suomi ei ole ainoastaan korkeatasoinen laivanrakentaja, vaan kokonaisvaltainen merellisen osaamisen ja liiketoiminnan edelläkävijä kansainvälisillä markkinoilla.  (Kansallinen meriteollisuusstrategia - Valtioneuvosto)

Johtopäätökset

Yhdysvaltojen käynnistämä meriteollinen uudistuminen ei ole ainoastaan teollisuuspoliittinen ohjelma, vaan osa laajempaa kehitystä, jossa merellinen turvallisuus, huoltovarmuus ja teollinen kilpailukyky kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin toisiinsa. Kaksoiskäyttöteknologioiden merkitys kasvaa erityisesti arktisessa toimintaympäristössä, jossa samojen järjestelmien on tuettava sekä kaupallista toimintaa että turvallisuusvaatimuksia.

Suomen vahvuudet liittyvät erityisesti talvimerenkulkuun, jäänmurtajaosaamiseen, digitaaliseen meriteknologiaan sekä meriliikenteen simulointi- ja koulutusratkaisuihin. Näiden osaamisalueiden yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja, joilla voidaan vastata arktisen liikenteen turvallisuus-, tehokkuus- ja vastuullisuushaasteisiin.

Konkreettisia kasvumahdollisuuksia liittyy esimerkiksi älykkäisiin satamajärjestelmiin, autonomiseen meriliikenteeseen, tekoälyä hyödyntäviin tilannekuvajärjestelmiin sekä digitaalisiin testaus- ja koulutusympäristöihin. Näillä alueilla tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö voi muodostua merkittäväksi kilpailutekijäksi. Suomen asema ei siten perustu yksinomaan laivanrakennukseen, vaan kykyyn yhdistää teknologinen kehitys, operatiivinen meriosaaminen ja turvallisuusnäkökulmat kansainvälisesti kiinnostaviksi kokonaisratkaisuiksi.