Matkailun kasvu vahvistaa Satakunnan elinvoimaa 

Tiivistelmä

Matkailun myönteinen kehitys näkyy Satakunnassa kasvavina matkailutuloina, työpaikkoina ja kansainvälisenä kiinnostuksena. Taustalla on pitkäjänteinen kehittämistyö, joka vahvistaa yritysten osaamista, lisää alueen vetovoimaa ja tuottaa hyötyjä myös paikallisille asukkaille parempina palveluina, reitteinä ja tapahtumina.

Matkailu tuo Satakuntaan yli 300 miljoonaa euroa vuodessa 

Satakuntaliiton (2026) tilastojen mukaan matkailu tuo Satakuntaan vuosittain noin 305 miljoonan euron matkailukysynnän eli matkailijoiden alueelle tuoman rahankäytön. Matkailutoimialat työllistävät maakunnassa noin 4 250 henkilöä. Satakunnan osuus koko Suomen matkailukysynnästä on 1,8 prosenttia, mutta osuus matkailualojen työllisyydestä on suurempi, 2,9 prosenttia.  

Visit Finland (2025) tuo esiin, että matkailu työllistää suoraan erityisesti majoitus-, ravitsemis-, ohjelmapalvelu-, liikenne- ja tapahtuma-aloilla. Lisäksi matkailijoiden kulutus tukee lisäksi vähittäiskauppaa, elintarviketeollisuutta, maa- ja metsätaloutta, luovia aloja, terveyspalveluita, henkilöstöpalveluita, digitaalista liiketoimintaa ja rakentamista. Matkailun vaikutukset ulottuvat siten huomattavasti varsinaista matkailualaa laajemmalle. Yksi matkailueuro toi OECD-maissa vuonna 2019 keskimäärin 61 senttiä muille toimialoille. Matkailualan erityispiirteenä on myös sen paikkasidonnaisuus. Matkailupalvelut tuotetaan ja kulutetaan pääosin paikallisesti, joten alan työpaikkoja ja kehittämistyötä ei voida siirtää samalla tavalla muualle kuin monilla muilla toimialoilla. Matkailu lisää elinvoimaa niin maaseutualueilla kuin kaupunkikeskuksissakin ja tarjoaa työmahdollisuuksia muun muassa nuorille ja maahanmuuttajille.  

Kansainvälisestä matkailusta kasvua  

Kansainvälisillä matkailijoilla on erityinen merkitys myös Satakunnalle. Ulkomainen matkailu on käytännössä palveluvientiä: matkailija tuo alueelle rahaa Suomen ulkopuolelta. Visit Finlandin (2025) mukaan suomen matkailun viime vuosien kasvu on tullut lähes kokonaan ulkomaisista matkailijoista. Vuonna 2025 ulkomaisten matkailijoiden määrä ja matkailutulot jatkoivat kasvuaan, vaikka kotimaan matkailu oli laskusuunnassa. Kansainväliset matkailijat käyttävät keskimäärin suuremman osan matkailubudjetistaan majoitus-, ravintola- ja liikennepalveluihin kuin kotimaiset matkailijat. 

Vuonna 2025 Satakunnassa rekisteröitiin noin 369 000 yöpymisvuorokautta. Yöpymisistä noin 85 prosenttia oli kotimaisia ja 15 prosenttia kansainvälisiä. Suunnilleen puolet yöpymisistä liittyi työhön ja puolet vapaa-aikaan. Rekisteröidyn majoituksen rinnalla yksityismajoituksen ja digitaalisten majoitusalustojen merkitys on kasvanut nopeasti. Vuonna 2024 kansainvälisten alustojen kautta varattiin Satakunnassa yli 107 000 lyhytaikaista yöpymistä. Niistä noin kolmannes oli ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä. Alustojen kautta varattujen yöpymisten määrä kasvoi 23 prosenttia vuodesta 2023, ja kansainvälisten alustayöpymisten määrä kasvoi 56 prosenttia. Vuosien 2018 ja 2024 välillä alustojen kautta varatut yöpymiset lähes nelinkertaistuivat. Kasvua oli noin 80 000 yöpymistä eli 293 prosenttia. Tämä osoittaa, että Satakunnan matkailun todellinen volyymi on selvästi virallisia majoitustilastoja suurempi. (Satakuntaliitto, 2026)  

Matkailun kasvu näkyy satakuntalaisten arjessa 

Kun matkailu lisääntyy, alueella riittää asiakkaita entistä useammille ravintoloille, kahviloille, kaupoille, kulttuurikohteille, liikuntapalveluille ja tapahtumille. Näin matkailijoille kehitetyt palvelut hyödyttävät myös paikallisia asukkaita. 

Matkailun kehittämishankkeissa on rakennettu esimerkiksi pyöräily-, vaellus-, luonto-, ruoka- ja kulttuurireittejä sekä kansainvälisille markkinoille suunnattuja kiertomatkakokonaisuuksia. Lisäksi on tuotettu digitaalisia karttoja ja opastusratkaisuja sekä mahdollistettu avustusten kautta reittien ja kohteiden fyysisiä parannuksia. Reitit ja palvelut ovat paikallisten käytössä ympäri vuoden, eivät ainoastaan matkailijoita varten.  

Ruokamatkailun kehittämisessä on nostettu esille lähiruokaa, paikallisia tuottajia ja satakuntalaisia tuotteita. Työn tuloksena on kehitetty ruokamatkailutuotteita, tapahtumia, ruokafestivaaleja ja ruokareittejä. Samalla paikallisten yritysten näkyvyys ja mahdollisuudet tuotteidensa myyntiin ovat lisääntyneet.  

Matkailu vahvistaa myös kuntien ja koko maakunnan vetovoimaa. Tunnettu matkailukohde, tapahtuma tai kiinnostava paikallinen ilmiö voi levitä sosiaalisessa mediassa, nousta laajempaan tietoisuuteen ja herättää halun tulla kokemaan alue itse. Vaikutus ei rajoitu matkailijoihin, vaan myönteinen tunnettuus voi kiinnostaa myös uusia asukkaita, yrityksiä ja investoijia.  

Yritysten digitaalisuus, laatu ja yhteistyö kehittyvät 

Matkailun kehittämishankkeiden avulla satakuntalaiset yritykset ovat uudistaneet verkkosivujaan, lisänneet verkkokauppa- ja varausmahdollisuuksia, ottaneet käyttöön sähköisiä palveluita sekä kehittäneet kansainvälisiä kieliversioita. Yritykset ovat hyödyntäneet tekoälyä markkinoinnissa ja tuotteistamisessa sekä toteuttaneet virtuaalisia opastuksia ja elämyksiä. Digitaalisten palveluiden kehittäminen helpottaa myös paikallisten asiakkaiden asiointia.  

Yrityksiä on tuettu palveluiden tuotteistamisessa, asiakaskokemuksen parantamisessa, vastuullisuustyössä, turvallisuuden kehittämisessä ja kansainvälisten laatukriteerien saavuttamisessa. Tämän seurauksena palvelut kehittyvät laadukkaammiksi ja helpommin ostettaviksi sekä matkailijoille että paikallisille.  

Kehittämistyössä on rakennettu myös yhteisiä matkailutuotteita, yritysverkostoja, alueellisia kampanjoita ja yritysten välisiä palveluketjuja. Yhteistyö lisää yritysten kilpailukykyä ja synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Samalla tapahtumien, kulttuuripalveluiden sekä liikunta- ja luontopalveluiden tarjonta laajenee.  

Johtamisosaaminen, nuorten työllistyminen ja tutkimus vahvistuvat 

Matkailuhankkeiden vaikutukset näkyvät myös yritysten johtamisosaamisessa. Hankkeissa vahvistetaan tiedolla johtamista, strategista ja ennakoivaa kehittämistä, henkilöstön osaamisen johtamista sekä yritysten verkostoitumista. Näin yrityksillä on paremmat valmiudet ennakoida muutoksia ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti.  

Hankkeet tukevat lisäksi nuorten työllistymistä ja osaamisen kehittymistä. Opiskelijoille syntyy harjoittelu- ja työmahdollisuuksia, ja he voivat osallistua yritysten kanssa toteutettaviin hankeprojekteihin. Samalla yritykset saavat yhteyksiä tulevaisuuden osaajiin. Kehittämistyöllä tuetaan myös kansainvälisten nuorten harjoittelupaikkojen löytymistä ja työnhakua.  

Tutkimus ja matkailudatan hyödyntäminen auttavat tunnistamaan kasvumahdollisuuksia ja suuntaamaan kehittämistä todellisiin tarpeisiin. Kun päätöksenteossa käytetään tutkimustietoa, matkailutilastoja ja markkinatietoa, ratkaisut voivat perustua tietoon oletusten sijasta. Yritykset ja alueelliset toimijat saavat samalla käyttöönsä ajantasaista tietoa toimintansa kehittämiseen.  

Kansainvälistyminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä 

Satakunnan matkailun myönteinen kehitys ei ole syntynyt itsestään. Taustalla on pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten, kuntien, matkailuorganisaatioiden, oppilaitosten ja kehittämistoimijoiden välillä. Kansainvälistymistyön tuloksena alueelle on rakennettu kansainvälisille markkinoille suunnattuja kiertomatkatuotteita ja tuotemanuaali matkanjärjestäjille. Yritykset ovat samalla kehittäneet verkkosivujaan, tuotteitaan ja markkinointimateriaalejaan kansainvälisille asiakkaille sopiviksi.  

Yksittäiselle yritykselle kansainvälisyys tarkoittaa ennen kaikkea selkeästi tuotteistettuja palveluita, englanninkielistä viestintää, digitaalista varattavuutta ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisille markkinoille meneminen ei ole yrityksen muusta toiminnasta irrallinen tehtävä, vaan kokonaisvaltaista liiketoiminnan kehittämistä. 

Kehittämistyö rakentaa Satakunnan tulevaisuutta 

Matkailun tulevaisuudennäkymät Satakunnassa ovat myönteiset. Syys- ja talvimatkailu vahvistuu, kansainvälisten matkailijoiden määrä kasvaa ja yritykset kehittävät aktiivisesti palveluitaan uusille markkinoille. Erityisesti ympärivuotisen matkailun vahvistuminen auttaa yrityksiä pitämään toimintansa kannattavana myös sesonkien ulkopuolella. Samalla se vähentää sesonkivaihteluiden vaikutuksia ja tukee paikallisten palveluiden säilymistä ympäri vuoden. Kasvun jatkuminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä, rohkeaa tuotteistamista, digitaalista saavutettavuutta ja panostuksia kansainväliseen näkyvyyteen.  

Kun matkailutuotteet ovat helposti löydettävissä ja ostettavissa ja yritykset rakentavat palveluita yhdessä, kansainvälinen kysyntä muuttuu paikalliseksi hyödyksi. Matkailun kasvu näkyy lopulta arjessa työpaikkoina, kannattavina yrityksinä, säilyvinä palveluina, uusina tapahtumina ja vahvistuvana alueellisena identiteettinä. 

Siksi matkailun kehittäminen ei ole vain matkailualan asia. Se on koko Satakunnan elinvoiman, tunnettuuden ja tulevaisuuden rakentamista.