Satakunta harmaantuu nopeasti, palvelutarve kasvaa jo nyt

Tiivistelmä

Satakunnassa väestö ikääntyy muuta Suomea nopeammin. Samalla myös väkiluku vähenee, mikä muuttaa perustavanlaatuisesti sosiaali‑ ja terveyspalvelujen kysyntää. Vaikka valtaosa ikääntyneistä voi hyvin, ovat hyvinvointiin, toimintakykyyn ja elämänlaatuun liittyvät erot suuria ja ongelmat kasautuneet usein samoille ryhmille. Erot eivät näy vain ikäihmisten arjessa, vaan myös palvelujärjestelmän kuormituksena alueella, jossa ikäihmisten palvelurakenne on jo nyt raskas. Vallitsevien haasteiden valossa nousee keskeiseksi kysymys siitä, miten ikäihmisten hyvinvointia ja palvelutarpeita tulisi tarkastella, jotta tuki ja palvelut voitaisiin kohdentaa ajoissa ja vaikuttavasti. Hyvinvointialueilla kertyy jatkuvasti tietoa ikäihmisten toimintakyvystä ja palvelutarpeista. Esimerkiksi RAI-arviointivälineitä käytetään sosiaali‑ ja terveysalan ammattilaisten apuna yksittäisten asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioimiseen, mutta tietoja voitaisiin hyödyntää myös kokonaiskuvan muodostamiseen ikäihmisten hyvinvoinnista. Tarkoitus on sovittaa aineistoon malli, jonka avulla voidaan ennustaa ikääntyneiden riskiä tarvita ympärivuorokautista hoivaa. Aineistoihin liittyvät haasteet koskevat lähinnä sitä, miten tutkimuskysymyksiin vastaavaa tietoa saa: hyvinvoivista ikääntyneistä tietoa kertyy vähemmän, sillä he eivät yhtä usein hakeudu palveluiden piiriin.

Ikäihmisten hyvinvointierot

Satakunnassa kohta joka kolmas asukas on täyttänyt 65 vuotta, samaan aikaan koko Suomessa 65 vuotta täyttäneiden osuus on noin neljännes väestöstä (Tilastokeskus, 2024, 2026; ks. kuvio 1). Väestön ikääntyminen ja supistuminen Satakunnassa tulee jatkumaan vielä ainakin seuraavina vuosikymmeninä (Satakunnan hyvinvointialue, n.d.). Valtaosa ikääntyneistä voi hyvin, on aktiivisia ja tukee läheistensä hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Ikääntyneillä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat kuitenkin suuria. (Topo ym., 2024.)

Satakunnan hyvinvointialueen hyvinvointikertomus vuosille 2025–2029 nostaa esiin useita ikääntyneiden hyvinvointiin liittyviä haasteita. Satakunnassa ylipaino ja vähäinen liikunta ovat yleisempiä kuin monilla muilla alueilla, ja lähes viidenneksellä 65 vuotta täyttäneistä on vaikeuksia kävellä 500 metriä. Ikääntyneiden arkea kuormittavat lisäksi sosiaaliturvaleikkaukset ja kustannusten nousu. Myös alkoholin käyttö on lisääntynyt merkittävästi, ja elämänlaatu koetaan usein heikommaksi. (Satakunnan hyvinvointialue, 2024.) Ikäihmisten hyvinvointia ei kuitenkaan voida tarkastella yhtenä kokonaisuutena, sillä se muodostuu useista toisiinsa kietoutuvista osa-alueista. Toimintakyky, koettu terveys, sosiaaliset suhteet, arjen voimavarat sekä elinympäristö vaikuttavat yhdessä siihen, miten ikääntynyt pärjää arjessaan ja millaiseksi elämänlaatu muodostuu. Hyvinvointierot syntyvät usein näiden osa-alueiden kasautumisesta eri tavoin eri ihmisillä. (Age UK, 2026.)

Erot eivät näy vain yksilöiden arjessa, vaan myös palvelujärjestelmän tasolla. Satakunnassa ikäihmisten palvelurakenne on nyt jo melko raskas, ja väestön ikääntyminen lisää painetta entisestään. Ikärakenteen muutos ei ole pelkkä tilastollinen ilmiö, vaan sillä on suora vaikutus siihen, millaisia palveluja alue tarvitsee ja miten niitä voidaan järjestää. (Satakunnan hyvinvointialue, n.d.). Erojen ymmärtäminen edellyttää tutkimusta, jossa hyvinvointialueen keräämää tietoa hyödynnetään aiempaa kokonaisvaltaisemmin ja ilmiöitä yhdistäen.

 

HyvoData-hankkeella tietoa hyvinvointieroista

Satakunnan ammattikorkeakoulun ja Satakunnan hyvinvointialueen HyvoData-yhteistyöhanke paneutuu satakuntalaisten yli 65-vuotiaiden hyvinvoinnin edistämiseen ja erojen kaventamiseen. Hankkeessa hyödynnetään hyvinvointialueella jo kertyvää tietoa aiempaa kokonaisvaltaisemmin, jotta ikäihmisten erilaisia elämäntilanteita, toimintakyvyn muutoksia ja palvelutarpeita voidaan ymmärtää paremmin. Hankkeessa tarkastellaan muun muassa sitä, millaiset tekijät selittävät ikäihmisten hyvinvointieroja, millaisia palvelupolkuja eri ikääntyneet kulkevat ja miten palvelutarpeet voivat kehittyä tulevina vuosina, j kohdentaa oikeille kohderyhmille Kansallisen ikäohjelman 2030 (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020) tavoitteiden mukaisesti. Mielenkiinnon kohteena ovat erityisesti alueelliset erot Satakunnassa.

Hyvinvointierojen havainnollistamiseksi hyödynnetään rakenteista, määrällistä tietoa ja tilastollisia analyysimenetelmiä. Vastaavaa lähestymistapaa on käytetty menestyksekkäästi LEA-hankkeessa (Lapsiperheiden edistynyt analytiikka), jossa tilastollisen analyysin menetelmiä on hyödynnetty lapsiperheiden hyvinvoinnin tarkasteluun. HyvoData soveltaa samoja periaatteita ikääntyneiden hyvinvoinnin ymmärtämiseen.

Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää palveluohjauksessa, ennaltaehkäisevässä työssä ja strategisessa suunnittelussa. Tavoitteena on rakentaa pysyvä tietopohja, joka tukee hyvinvointialuetta päätöksenteossa ja auttaa kohdentamaan toimenpiteitä vaikuttavasti myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Potentiaaliset tiedonlähteet

Hankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana työ on keskittynyt tavoitteiden tarkentamiseen, tiedonhakuun ja aineistojen kartoittamiseen. Ikääntyneitä koskeviksi tietolähteiksi on tähän mennessä harkittu

• Pori75-neuvolatoiminnasta kertynyttä aineistoa,
• Kotiin vietävän teknologian tuottamaa dataa tai
• RAI-arviointivälineistä (Resident Assessment Instrument) kertyvää tietoa.

Pori75-neuvolatoiminnan yhteydessä vuonna 2019 pilotoitiin terveystarkastusmalli kotona asuville yli 75-vuotiaille. Mallin tavoitteena oli tunnistaa terveydellisiä riskitekijöitä sekä vähentää ennakoimatonta terveyspalveluiden käyttöä (Kanninen ym., 2022). Toiminta kuitenkin päättyi, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille. Kotiin vietävillä teknologioilla taas tarkoitetaan laitteita, sovelluksia ja järjestelmiä, joilla pyritään tukemaan ja ylläpitämään ikäihmisten ja muiden palveluita tarvitsevien itsenäistä kotona asumista.

Tarkastelluista vaihtoehdoista RAI-arviointivälineet ovat muodostumassa todennäköisimmäksi tiedonlähteeksi. Sosiaali‑ ja terveysalan ammattilaiset arvioivat asiakkaan toimintakykyä ja palvelutarvetta sekä suunnittelevat, toteuttavat ja seuraavat hoitoa ja kuntoutusta RAI‑arviointivälineiden avulla (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024). Arviointivälineitä on kehitetty vastaamaan terveydenhuollon ja asiakkaan erilaisiin tarpeisiin. Ensimmäistä kertaa palveluihin yhteyttä ottavan ikääntyneen kokonaistilannetta arvioidaan InterRAI‑CA‑arviointivälineellä (Resident Assessment Instrument Contact Assessment), jota käytetään erityisesti kokonaistilanteen kartoittamiseen ja oikean palvelutason määrittämiseen. Välineen avulla saadaan tietoa hyvinvointialueen palveluiden piiriin hakeutuvista ikäihmisistä. Vastaavaa tietoa palveluiden piirissä jo olevista iäkkäistä kertyy kotihoidossa, omaishoidossa, arviointiyksiköissä sekä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa käytössä olevista RAI-välineistä. Näiden välineiden tuottamaa tietoa on käytetty tutkimustarkoituksiin aikaisemminkin (esim. Heikkilä, 2024; Nuutinen ym., 2020), mutta InterRAI-CA-välineen tarjoama tieto on tietääksemme toistaiseksi jäänyt vähälle käytölle.

RAI-arviointivälineistä syntyy jatkuvasti hyvin dokumentoitua, validoitua ja rakenteellista tietoa ikäihmisten hyvinvoinnista. S Voimme esimerkiksi sovittaa RAI-aineistoon ennustemallin, joka kuvaa asiakkaiden keskimääräistä riskiä siirtyä raskaammalle palvelutasolle ottaen huomioon taustatekijät sekä ilmiöön liittyvän epävarmuuden ja satunnaisuuden. Mallilla voimme ennustaa, milloin asiakkaat keskimäärin siirtyvät ympärivuorokautisen hoivan piiriin siitä hetkestä, kun heille tehdään RAI-arviointi ensimmäisen kerran.

Pohdintaa

Tiedon keräämiseen ja sen tutkimuskäyttöön saamiseen liittyy usein haasteita. Tässä tapauksessa, kun tarkastelun kohteena on ikäihmisten hyvinvointi ja siihen liittyvät terveys- ja henkilötiedot, haasteet liittyvät erityisesti tarvittavien tutkimuslupien saamiseen. Lisäksi haasteita on hyvinvointierojen kattavaan tarkasteluun soveltuvan aineiston saatavuudessa. Terveyspalveluihin kertyvä data koostuu tyypillisesti jo sairastuneiden tai palvelutarpeessa olevien tiedoista, koska palveluita käyttävistä henkilöistä kertyy enemmän tietoa järjestelmiin. Sen sijaan hyvinvoivista ikääntyneistä vastaavaa tietoa kertyy vähemmän, sillä he eivät yhtä usein hakeudu palveluiden piiriin. Hyvinvoivien väestöryhmien tarkastelu voisi olla mahdollista kansallisten rekisteriaineistojen avulla, mutta näiden rekisteriaineistojen lupaprosessit ovat usein pitkiä, ja tälle hankeaikataulu asettaa rajoitteet.

Ymmärtämällä ikäihmisten hyvinvoinnin eroja entistä syvällisemmin voidaan tukea päätöksentekoa, joka huomioi sekä nykyiset että tulevat tarpeet. Näin voidaan edistää palveluja, jotka ovat paitsi vaikuttavia ja oikea-aikaisia, myös kestäviä alueella, jossa väestön ikääntyminen muuttaa palvelutarpeita nopeasti.

Kiitokset

Tekijät kiittävät Satakunnan hyvinvointialueen ikääntyneiden palveluiden vastuualuejohtajaa Taina Juvosta arvokkaista kommenteista ja täsmennyksistä.