SAMKissa kehitettävä Selvä peli -digitaalinen päihdekasvatuspeli hyödyntää pelillisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Peli tarjoaa nuorille turvallisen ympäristön käsitellä päihteisiin liittyviä tilanteita, saada tärkeää tietoa, sekä pohtia omien valintojen seurauksia. Pelin sisältöä on kehitetty yhdessä nuorten kanssa. Peliä testataan oppilaitoksissa vuosina 2026–2027, minkä jälkeen se otetaan laajempaan käyttöön nuorten päihdekasvatuksen työvälineenä.
Nuorten päihteiden käytön muuttuva tilanne
Viime vuosina nuorten alkoholin käyttö on hieman vähentynyt, mikä on myönteinen kehityssuunta. Samanaikaisesti kuitenkin nikotiinituotteiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Erityistä huolta herättää se, että osa lapsista aloittaa nikotiinituotteiden käytön jo alakouluikäisinä. (Kouluterveyskysely, 2025).
Lisäksi huumausaineiden käyttö Suomessa on jatkanut kasvuaan. Kannabiksen kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa, ja suhtautuminen kannabikseen on muuttunut aiempaa sallivammaksi. (Karjalainen, 2023). Vaikka muiden huumausaineiden käyttöön suhtaudutaan edelleen melko kriittisesti, Suomi erottuu Euroopassa huolestuttavasti alle 25-vuotiaiden huumekuolemien määrässä. (EUDA, 2024).

Tarve varhaisemmalle ja suunnitelmallisemmalle päihdekasvatukselle
Lain mukaan vastuu ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä on kunnilla ja hyvinvointialueilla. (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 5§). Satakuntaan luodaan parhaillaan yhteistä päihde- ja pelikasvatussuunnitelmaa Porin kaupungin koordinoimana, osana hankkeen sisältöä.
Satakunnan päihdetilannekyselyn (2024) mukaan nuoret kokevat, ettei aikuisten tarjoama tuki ole riittävää eikä päihteiden käyttöön puututa riittävän varhaisessa vaiheessa. Valtaosa kyselyyn vastanneista nuorista kertoi, ettei kotona ole keskusteltu päihteiden käytöstä viimeisen vuoden aikana. Myös lasten ja nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset korostavat, että päihde- ja pelikasvatuksen tulisi alkaa nykyistä varhaisemmin ja olla nykyistä systemaattisempaa. Tarve uusille, nuoria osallistaville ja heidän arkeensa sopiville menetelmille on ilmeinen.
Vuorovaikutteinen päihdekasvatus vastauksena haasteisiin
Ennaltaehkäisevä päihdetyö on keskeisessä roolissa päihdehaittojen vähentämisessä. Nuoret tarvitsevat luotettavaa tietoa päihteistä, niiden vaikutuksista sekä erityisesti eri aineiden vaarallisista yhteisvaikutuksista. Lisäksi he tarvitsevat mm. konkreettisia keinoja toimia tilanteissa, joissa he kohtaavat ryhmäpainetta.
Tutkimusnäytön mukaan vuorovaikutteiset ja osallistavat menetelmät ovat perinteistä yksisuuntaista valistusta vaikuttavampia (Ehyt ry, n.d.). Tämän vuoksi hankkeessa on päädytty kehittämään digitaalinen oppimisympäristö, joka hyödyntää pelillisyyttä.
Selvä peli – pelillinen lähestymistapa päihdekasvatukseen
Hankkeessa kehitetään digitaalista Selvä peli -nimistä päihdekasvatuspeliä. Peli rakennetaan Thinglink-alustalle sekä erilliseen älypuhelinsovellukseen. Pelin konsepti pohjautuu mysteeripeliä muistuttavaan tarinalliseen maailmaan, jossa osallistujat etenevät pienissä ryhmissä ratkaisten tehtäviä ja tehden valintoja.
Pelillisyys mahdollistaa turvallisen ympäristön, jossa nuoret voivat käsitellä päihteisiin liittyviä tilanteita, harjoitella päätöksentekoa sekä pohtia valintojen seurauksia. Vuorovaikutteisuus ja yhdessä tekeminen ovat keskeisiä elementtejä pelin vaikuttavuuden kannalta.
Nuoret mukana kehittämistyössä
Selvä peli -peliä kehitetään kahdelle kohderyhmälle: kahdeksasluokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille. Pelin sisältöä on suunniteltu yhdessä nuorten kanssa järjestämällä pelinkehityspajoja.
Pajoissa nuoret ovat tutustuneet pelisuunnittelun perusteisiin, kuten tarinankerrontaan ja pelin rakenteeseen. Tämän jälkeen he ovat ideoineet peliin teemoja, hahmoja ja juonenkäänteitä. Osallistava kehittämistapa vahvistaa pelin relevanssia ja lisää sen kiinnostavuutta kohderyhmän näkökulmasta.
Nuorilta saatu palaute korostaa erityisesti avoimen ja neutraalin keskustelun merkitystä. Nuoret toivovat aikuisilta keskustelutapaa, joka ei ole moralisoiva tai tuomitseva, vaan mahdollistaa eri näkökulmien käsittelyn turvallisesti.

Pelikiertue ja käyttöönotto
Syksyllä 2026 peliä testataan toisen asteen oppilaitoksissa. Tavoitteena on kerätä käyttäjäpalautetta ja kehittää peliä edelleen saadun palautteen pohjalta.
Kahdeksasluokkalaisten pelikiertue toteutetaan talvella 2026–2027. Valmiin pelin on tarkoitus siirtyä koulujen hyvinvointihenkilöstön sekä muiden nuorten parissa toimivien tahojen käyttöön. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että peli on helppokäyttöinen ja helposti integroitavissa osaksi arjen kasvatustyötä.
Monialainen yhteistyö kehittämisen perustana
Hankkeen toteutuksessa yhdistyvät monialaisesti sosiaalialan, tekniikan ja kuvataiteen osaamisalat SAMKissa. Tämä mahdollistaa pedagogisesti, teknisesti ja visuaalisesti laadukkaan lopputuloksen, joka vastaa sekä sisällöllisiin että käyttökokemuksellisiin vaatimuksiin.
Tiesitkö?
- Vuorovaikutteiset ja osallistavat menetelmät ovat päihdekasvatuksessa vaikuttavampia kuin perinteinen tiedonvälitys tai pelottelu.
- Neutraali, tuomitsematon ja eri näkökulmat huomioiva asenne on keskeistä vaikuttavassa päihdekasvatuksessa. Pelotteluun ja perinteiseen valistukseen perustuvat keinot eivät enää vastaa nykytiedon suosituksia.
- Päihdekasvatuksen tulisi alkaa nykyistä varhaisemmin ja olla systemaattisesti toteutettua.
Johanna Huhtala
lehtori ja projektipäällikkö, 0009-0001-2576-3413, Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus
Johanna Huhtala (YTM, Sosionomi YAMK) on työskennellyt pitkään päihde- ja riippuvuustyön johto- ja kehittämistehtävissä. Hän opettaa aihealuetta sosiaalialan tutkinto-ohjelmassa ja tuo opetukseen vahvan käytännön työelämäkokemuksen. Hänen asiantuntemuksensa liittyy erityisesti päihde- ja peliriippuvuuksiin sekä näiden ilmiöiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.
Tämä artikkeli on tuotettu osana Päihde- ja pelivapaasti kasvaen Satakunnassa -hanketta, jota rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta. Hanketta hallinnoi Porin kaupunki, SAMK toimii osatoteuttajana. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia Satakuntaan alueellinen päihde- ja pelikasvatussuunnitelma, sekä kehittää uudenlaisia, vaikuttavia työvälineitä nuorten päihdekasvatukseen.