Laadukas sairaanhoitajuus alkaa koulutuksesta – tulevaisuuden osaaminen tehdään nyt

Tiivistelmä

Kun ihminen on vakavasti sairas, hän tarvitsee sairaanhoitajan osaamista sekä luottamusta tämän ammattitaitoon. Potilaan tulee voida luottaa siihen, että hoito on turvallista, ajantasaista ja oikein toteutettua. Tämä luottamus ei synny sattumalta, vaan rakentuu laadukkaan koulutuksen varaan. Siksi on välttämätöntä tarkastella kriittisesti, mitä sairaanhoitajaopiskelijat osaavat, miten osaaminen opintojen aikana kehittyy ja miten osaamista voidaan vahvistaa. Osaamisen systemaattinen arviointi ei ole vain koulutuksen kehittämistä varten, vaan se on myös lupaus laadusta: siitä, että tulevaisuuden hoitotyö perustuu vahvaan, näyttöön perustuvaan osaamiseen, johon jokainen potilas voi turvallisesti nojata. Ilman systemaattista tietoa opiskelijoiden osaamisesta opetussuunnitelmien kehittäminen jää helposti oletusten varaan. Tämän vuoksi tutkimuksen ja opetussuunnitelman kehittämisen on kuljettava tiiviisti rinnakkain, jotta koulutus vastaa jatkuvasti muuttuvan hoitotyön vaatimuksiin.

Osaamisen kehittäminen sairaanhoitajakoulutuksen keskiössä

Sairaanhoitajakoulutuksen järjestäminen ja tutkinnon sisältö (Ammattikorkeakoululaki 932/2014; Laki tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä  93/2017; Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY) sekä ammatissa toimiminen (Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä 564/1994; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY) on vahvasti säädelty lainsäädännössä. EU-direktiivi (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU) ohjaa siihen, että sairaanhoitajaksi valmistunut on omaksunut koulutuksen aikana tietyt tiedot ja taidot sekä osaa soveltaa niitä harjoittaakseen ammattiaan. Sairaanhoitajatutkinnon perustana toimii opetussuunnitelmarunko, joka on Suomessa luotu yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja Sairaanhoitajaliiton yhteisessä Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hankkeessa (Eriksson ym., 2015). Yhteneväisyyttä tutkinnon osaamistavoitteisiin on pyritty edelleen kehittämään yleSH-hankkeessa (Silen-Lipponen & Korhonen, 2020), jossa on juuri uudistettu kansalliset osaamisvaatimukset ja -tavoitteet (Annola ym., 2026).

Sairaanhoitajan tutkinnossa noin kolmasosa opintopisteistä (75 op) suoritetaan kliinisessä harjoittelussa, jossa opiskelijan osaaminen kehittyy ja on arvioitavissa autenttisissa, käytännön hoitotyön tilanteissa. Osaamisen arviointia kliinisessä harjoittelussa voidaan tarkastella eri näkökulmista liittyen: 1) hoitotyön osaamisen eri alueisiin, 2) kliinisen oppimisympäristön merkitykseen osaamisen kehittymisessä, 3) ohjauksen merkitykseen osaamisen kehittymisessä, 4) osaamisen arvioinnin erilaisiin lähestymistapoihin sekä 5) osaamisen arviointia toteuttavien mittareiden käyttöön (Immonen ym., 2019).

Opiskelijoiden osaamista kliinisessä harjoittelussa on kansainvälisesti tutkittu paljon, mutta tutkijoilla ei ole selkeää konsensusta, mitä osaamista tulisi arvioida ja millä tavoin. Erilaisia arviointiin sopivia mittareita on esimerkiksi tehohoitotyössä kehitetty eri hoitotyön osa-alueiden osaamisen arviointiin (Kuvio 1.) Ongelmana kehitetyissä mittareissa on kuitenkin se, että käsitteet niiden sisällä ovat jäsentymättömiä ja niiden validiteettia ja reliabiliteettia ei ole riittävästi todennettu. (Øvrebø ym., 2022.)

Matkalla Sairaanhoitajaksi -tutkimus

Sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen ja sen kehittymisen arvioimiseksi Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opetuskokonaisuudessa toteutetaan Matkalla Sairaanhoitajaksi -tutkimus.  Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella suomen- ja englanninkielisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden osaamista kliinisessä harjoittelussa. Tarkoituksena on (1) selvittää opiskelijoiden itsearvioimaa osaamisen tasoa suhteessa kaikkiin osaamisvaatimuksiin, (2) selvittää harjoitteluohjaajien/mentorien arvioimaa osaamisen tasoa sekä (3) tunnistaa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä opiskelijoiden osaamiseen kliinisessä harjoittelussa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa opetussuunnitelman kehittämiseksi.

Tutkimusmenetelmänä käytetään poikkileikkaustutkimusta, jossa otantamenetelmänä on kokonaisotanta. Tutkimukseen voivat osallistua kaikki Satakunnan ammattikorkeakoulun suomen- tai englanninkielisen tutkinto-ohjelman sairaanhoitajaopiskelijat (N=816), jotka ovat suorittaneet Satakunnan hyvinvointialueella opintoihinsa kuuluvan hoitotyön harjoittelun B-I aineistonkeruuaikana helmi-marraskuussa 2026. Lisäksi tutkimukseen voivat osallistua heidän harjoittelunsa ohjaajat/mentorit, joita opiskelijalle on yleensä nimettynä keskimäärin kaksi jokaista harjoittelua kohti (N=1632). Opiskelijoita ja ohjaajia ohjeistetaan vastaamaan kyselyyn harjoittelun viimeisellä viikolla. Opintojen ensimmäinen A-harjoittelu rajataan tutkimuksen ulkopuolelle, koska sen kesto on niin lyhyt (12 työpäivää), eivätkä opiskelijat ole vielä tässä opintojen vaiheessa tutustuneet kaikkiin osaamisvaatimuksiin. Kokonaisotanta ja koko kalenterivuoden jatkuva aineistonkeruu mahdollistavat riittävän laajan aineiston, jotta sen avulla voidaan arvioida nykyisen opetussuunnitelman vahvuuksia ja heikkouksia.

Tutkimusaineisto kerätään hyödyntämällä harjoitteluissa käytettävää Workseed-toimintaympäristöä. Workseed on suljettu ympäristö, jossa opiskelijan harjoittelun tietoihin on pääsy ainoastaan harjoittelua ohjaavalla opettajalla, opiskelijalla sekä ohjaajalla/mentorilla. Workseed-toimintaympäristössä olevaan arviointikirjaan on linkitetty sähköinen e-lomakeohjelmalla laadittu kysely, joka sisältää Likert-asteikollisia väittämiä juuri päivitetyistä sairaanhoitajan osaamistavoitteista (Annola ym., 2026). Lisäksi vastaajilta kysytään taustamuuttujia, kuten suoritettava harjoittelu (B-I), harjoittelun toimintaympäristö, opiskeluvuosi, opintopistemäärä sekä englanninkielisillä opiskelijoilla oma arvio suomen kielen taidosta. Ohjaajalta kysytään taustamuuttujina myös koulutustaustaa, työkokemusta sekä kokemusta opiskelijoiden harjoittelun ohjaajana toimimisesta. Aineisto kerätään sekä suomeksi että englanniksi opiskelijan tutkinto-ohjelman kielen mukaisesti. Aineisto analysoidaan tilastollisin menetelmin.

Matkalla Sairaanhoitajaksi – tutkimus noudattaa kansallisia eettisiä ohjeistuksia (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2023). Tutkimuslupa on saatu sekä Satakunnan ammattikorkeakoulusta että Satakunnan hyvinvointialueelta. Osaamisvaatimuksista muodostettuun mittariin ei tarvita erikseen käyttölupaa. Vastaajia on informoitu kirjallisesti tutkimuksen tarkoituksesta, anonymiteetistä, mahdollisuudesta keskeyttää osallistuminen, sekä tutkimustulosten raportoinnista. Osallistujat antavat tietoon perustuvan suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta kyselyn alussa ennen kuin voivat edetä täyttämään taustatiedot ja arvioida osaamisen tasoa eri osaamistavoitteiden suhteen.

Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset – osaamisen arvioinnissa

Sairaanhoitajan (180 op) ydinosaamisen osaamisvaatimukset on päivitetty vuosien 2024–2025 aikana ja ne muodostavat perustan sairaanhoitajan osaamisen arvioinnille. Osaamisalueita on 12 ja ne sisältävät yhteensä 60 eri osaamisvaatimusta (kuvio 2). (Annola ym., 2026.)

Nyt käynnissä olevassa Matkalla Sairaanhoitajaksi -tutkimuksessa aineisto kerätään hyödyntäen Suomalaisia sairaanhoitajan osaamistavoitteita (Annola ym., 2026). Tätä tutkimusta varten muodostetun mittarin validointi on siis puutteellinen, ja tämä on otettu huomioon tutkimusta suunniteltaessa. Verrattaessa nyt kehitettyä mittaria olemassa oleviin osaamista kartoittaviin mittareihin (Øvrebø ym., 2022) uusi mittari sisältää hoitotyön keskeisen ydinosaamisen kuten kliinisen osaamisen, eettisyyden, potilasturvallisuuden sekä vuorovaikutuksen. Aiemmin kehitettyihin kansainvälisiin mittareihin verrattuna, osaamista arvioidaan nyt suhteessa toimintaympäristöön, kuten palvelujärjestelmään, terveyden edistämiseen, potilaan ohjaukseen ja dokumentointiin. Suomessa nämä keskeiset osaamisalueet perustuvat lainsäädäntöön. Potilaan tiedonsaantioikeus velvoittaa ohjaukseen (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992), potilasasiakirjoja koskeva sääntely edellyttää systemaattista dokumentointia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä  703/2023), ja terveydenhuoltolaki määrittää terveyden edistämisen sekä palvelujen oikea-aikaisen järjestämisen osaksi hoitotyötä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010).

Sairaanhoitajaksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta – näyttöön perustuvan opetussuunnitelman saattelemana

Kirjallisuudessa on tunnistettu sairaanhoitajakoulutuksen teoriasisältöjen ja käytännön työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen välillä puutteita. Tämä voi johtaa siihen, että opiskelijalla on haasteita siirtää teoriassa oppimaansa tietoa käytännön työelämän tilanteisiin. (Carless-Kane & Nowell, 2023.)  Edellä kuvatun vajeen näkökulmasta osaamisen arviointi on keskeistä opetussuunnitelman kehittämisessä. Opetussuunnitelmatyön pohjaksi tarvitaan myös tutkimusnäyttöä, jotta opiskelijan osaamista voidaan tukea sekä teoriatiedon hallinnassa että sen soveltamisessa käytännön hoitotyössä. Näyttöön perustuva opetussuunnitelman kehittäminen rakentuu ymmärrykselle opiskelijoiden osaamisen tasosta suhteessa osaamisvaatimuksiin sekä niistä tekijöistä, jotka ovat yhteydessä osaamisen kehittymiseen ja sitä kautta koulutuksen laadun varmistamiseen.

Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opetuksessa pidetään tärkeänä opiskelijoiden osaamista, joka kytkeytyy tiiviisti koulutuksen laatuun ja sen jatkuvaan kehittämiseen. Laadukas koulutus on perusta tulevaisuuden osaavien ja ammattitaitoisten sairaanhoitajien kouluttamiselle, jotta he valmistuttuaan pystyvät tarjoamaan turvallista ja laadukasta hoitoa (Bhatnagar & Srour, 2026). Osaamisen arviointi ei siis ainoastaan kuvaa nykytilaa, vaan suuntaa myös koulutuksen kehittämistä tulevaisuuteen. Sen kautta voidaan varmistaa, että valmistuvat sairaanhoitajat omaavat valmiudet vastata alan ammatillisen kehityksen vaatimuksiin. Tämän tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään niin opetussuunnitelman kehittämisessä kuin pohjana tulevaisuuden keskustelulle hoitotyön koulutuksen kehittämisestä Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Osaamisen arviointi tekee näkyväksi sen, mitä koulutus todella tuottaa, ja luo perustan koulutuksen jatkuvalle kehittämiselle – ja siten varmistaa, että potilaat voivat turvallisesti luottaa valmistuvien sairaanhoitajien osaamiseen. Tutkimuksen aineistonkeruu on käynnissä ja tuloksia tullaan julkaisemaan sekä SAMK Research -verkkolehdessä että kansallisissa ja kansainvälisissä hoitotieteellisissä vertaisarvioiduissa lehdissä.